← Etusivu

Analyysi artikkelista: Gaza | Suomalainen Palestiina-aktivisti pidätetty Gazaan pyrkivältä laivalta

Helsingin Sanomat Uutinen 30.4.2026
Pisteet
58
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi tapahtumista Israelin viranomaislähteen kautta, jättäen aktivistien omat tavoitteet ja näkökulmat toissijaisiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja rauhallisesta viranomaistoiminnasta, vaikka kyseessä on poliittisesti latautunut konflikti.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu viranomaistiedotteen pohjalta, mikä ohjaa näkökulman viranomaiskeskeiseksi.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa yksinomaan viranomaislähteeseen, mikä tekee siitä painottuneen. Vaikka sävy on neutraali, aktivistien äänen puuttuminen luo vinoumaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistiedotetta ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, kyseessä on uutistilanteen alkuvaihe, eikä jutusta välity vahvaa poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Israelin viranomaisten näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Aktivistien näkökulma ja tavoitteet puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi aktivistit ovat matkalla Gazaan ja mitä he tavoittelevat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiallinen uutisraportti.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja neutraali.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Aktivisteja ei ole kuultu, vaikka he ovat uutisen keskiössä.

5 JSN-arvio 60/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla viranomaistiedote.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, aktivistien näkemys puuttuu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan viranomaistiedotteeseen ilman omaa taustoitusta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaistiedotuksen välittämistä: Israelin ulkoministeriön versio tapahtumista on jutun keskiössä, mikä antaa viranomaisnäkökulmalle ensisijaisen painoarvon.
Pelissä Merenkulun vapaus vs. turvallisuusvyöhykkeen valvonta. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, Israelin viranomaisten näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa Israelin viranomaisten tiedotteen olevan neutraali ja riittävä kuvaus tapahtumien kulusta. ”Noin 175 aktivistia yli 20 veneestä […] on nyt matkalla rauhallisesti kohti Israelia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Aktivistien toimijuus on passiivinen; heidät kuvataan pidätettyinä kohteina, kun taas Israelin ulkoministeriö on aktiivinen tiedottaja. ”Israelin ulkoministeriön mukaan noin 175 aktivistia yli 20 veneestä on pidätetty.”
Kuka saa äänen Israelin ulkoministeriö saa suoran äänen tiedotteen muodossa, aktivistien näkemys puuttuu kokonaan. ”Israelin ulkoministeriö ilmoitti torstaina”

Artikkeli raportoi tapahtumista Israelin viranomaislähteen kautta, jättäen aktivistien omat tavoitteet ja näkökulmat toissijaisiksi. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja rauhallisesta viranomaistoiminnasta, vaikka kyseessä on poliittisesti latautunut konflikti.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi aktivistilähteiden maininta ingressissä ei johda heidän näkökulmansa avaamiseen leipätekstissä; tämä voi johtua uutisen varhaisesta vaiheesta tai toimituksellisesta valinnasta priorisoida viranomaislähdettä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Välimeri laajempi kuva Katso kirjoittajan Jukka Huusko muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Israelin ulkoministeriön mukaan noin 175 [...43 sanaa...] kohti Israelia”, ulkoministeriö sanoi tiedotteessa.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →