← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kansanedustaja arvostelee kovasanaisesti presidentti Stubbia

Ilta-Sanomat Uutinen 21.8.2026
Pisteet
43
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin kansanedustajan kärjekkään kritiikin presidenttiä kohtaan, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kritiikki perusteltua vai onko kyseessä poliittinen irtopisteiden keruu. Lukijalle välittyy kuva presidentin ja perussuomalaisten välisestä jännitteestä ulkopolitiikan linjauksissa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee presidentin lausuntoa poliittisen kritiikin kautta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli antaa valtaosan tilasta kansanedustajan kritiikille ja käyttää latautunutta kieltä. Presidentin oma näkemys jää jutun loppuun, mikä luo epätasapainoisen asetelman.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta, mutta ei ota kantaa ideologisesti. Se on vahtikoira-tyyppinen raportointi, jossa kansanedustajan kritiikki tuodaan julki, vaikka se onkin painottunut yhteen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kansanedustajan kriittinen näkemys presidentin lausunnosta

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Presidentin alkuperäisen haastattelun laajempi konteksti puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, missä yhteydessä presidentti lausuntonsa antoi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Pelko
Paheksunta / viha

Kansanedustajan moraalinen suuttumus presidentin lausuntoa kohtaan.

Pelko

Pelko sodan jälkeisestä ajasta ja Venäjän vaikutusvallasta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'terrorismi', 'väkivaltainen' ja 'raaka' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Poliittisen vastakkainasettelun korostaminen presidentin ja kansanedustajan välillä.

Tunnevetoaminen on osa kansanedustajan poliittista retoriikkaa, jota media toistaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 34/100, kärjistys 52

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa kansanedustaja arvostelee presidenttiä.

Klikkihoukutus: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko kärjistää kansanedustajan arvostelun, mutta vastaa jutun sisältöä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'kovasanaisesti' lataa otsikon vastakkainasettelua korostavaksi.

Kärjistys: 52/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli korostaa poliittista vastakkainasettelua, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 12/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Kansanedustaja käyttää populistista retoriikkaa (Venäjää arvostavat poliitikot ovat rähmällään), mutta se on sitaateissa, ei toimittajan äänessä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentti Stubbia ei ole kuultu kritiikin yhteydessä, vaan hänen aiempi vastauksensa on liitetty jutun loppuun.

5 JSN-arvio 45/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — kansanedustajan sitaatit on selkeästi erotettu toimittajan tekstistä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — presidenttiä ei ole haastateltu kritiikin yhteydessä, vaan käytetty vanhaa sitaattia.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes täysin kansanedustajan X-viestiin ja aiempaan uutisointiin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perussuomalaisten kansanedustajaa, joka saa näkyvyyttä presidentin arvostelulle ja omalle tiukalle Venäjä-linjaukselleen.
Pelissä Presidentin harjoittama maltillinen erottelu venäläisen kulttuurin ja nykyhallinnon välillä vs. tiukka turvallisuuspoliittinen linja, joka näkee kaiken venäläisen uhkana. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että venäläinen kulttuuri on erottamaton osa Venäjän nykyisiä sotatoimia. ”Eikö arvoisa tasavallan presidentti ymmärrä, että Venäjän toimet Ukrainassa liittyvät nimenomaan venäläiseen kulttuuriin ja historiaan?”
Kuka saa äänen Kansanedustaja Antikainen saa laajan tilan esittää kritiikkinsä, kun taas presidentin näkemys esitetään lyhyenä sitaattina jutun lopussa. ”Arvostan venäläisiä, venäläistä kulttuuria ja historiaakin, mutta Venäjän nykyhallinnon toimia en voi allekirjoittaa”
Tunnelma Paheksunta / viha, Pelko

Artikkeli nostaa esiin kansanedustajan kärjekkään kritiikin presidenttiä kohtaan, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kritiikki perusteltua vai onko kyseessä poliittinen irtopisteiden keruu. Lukijalle välittyy kuva presidentin ja perussuomalaisten välisestä jännitteestä ulkopolitiikan linjauksissa.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa kansanedustajan X-viestin uutiseksi ilman, että presidentin kanslialta on pyydetty kommenttia tai laajempaa kontekstia Stubbin alkuperäisestä haastattelusta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Venäjän kulttuurin ja historian kuvaaminen väkivaltaisena.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Sanna Antikainen laajempi kuva Katso kirjoittajan Suvi Hautanen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Sanna Antikainen ennakoi, että Venäjää [...189 sanaa...] en voi allekirjoittaa, Stubb vastasi.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →