Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomalaisfirman työntekijöitä epäillään rikoksesta

Iltalehti Uutinen 5.8.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
5
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite100
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Keskusrikospoliisin tiedotteen yrityssalaisuuksiin liittyvästä laajasta rikostutkinnasta. Lukijalle välittyy kuva vakavasta ja laajamittaisesta talousrikostutkinnasta, jossa yritysten välinen kilpailu on ylittänyt lain rajat.

Uutinen Iltalehti Joonas Alanne · 5.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti Keskusrikospoliisin tiedotukseen ja tutkinnanjohtajan lausuntoon.

5
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali viranomaistiedotteen pohjalta kirjoitettu uutinen. Siinä ei ole havaittavissa vinoumia tai pyrkimystä ohjata lukijan mielipidettä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee rikostutkintaa vahtikoira-roolissa ilman ideologista kehystä tai poliittista latausta.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli ei sisällä tunnevetoamista, vaan keskittyy faktoihin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti: "Suomalaisfirman työntekijöitä epäillään rikoksesta".

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini10
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja neutraali: "Suomalaisfirman työntekijöitä epäillään rikoksesta".

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini5
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali ja asiallinen.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on esitutkintavaiheen uutisointi, jossa epäiltyjen yksilöinti ei ole vielä ajankohtaista.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiperusteinen raportointi ilman mielipiteitä.
  • JO 7: Lähteenä käytetty viranomaista ja tutkinnanjohtajaa.
  • JO 10: Lähde on selkeästi nimetty.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan viranomaistiedotteeseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Epäiltyjen rikosten tekijät kuvataan yleisellä tasolla ilman yksilöintiä, mikä on tyypillistä esitutkintavaiheen uutisoinnille. ”Työntekijöiden epäillään hyödyntäneen suomalaisyhtiöltä saamiaan tietoja”
Kuka saa äänen Viranomainen (KRP) on artikkelin ainoa ääni, joka vahvistaa tutkinnan laajuuden. ”Esitutkinta on ollut poikkeuksellisen laaja kokonaisuus. Esitutkinnassa on 17 rikoksesta epäiltyä”

Artikkeli raportoi Keskusrikospoliisin tiedotteen yrityssalaisuuksiin liittyvästä laajasta rikostutkinnasta. Lukijalle välittyy kuva vakavasta ja laajamittaisesta talousrikostutkinnasta, jossa yritysten välinen kilpailu on ylittänyt lain rajat.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Mikko Laaksonen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Joonas Alanne muut analyysit →
Mikko Laaksonen Keskusrikospoliisi Rikos talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Laki oikeus ja rikos
  • Turvallisuus
  • Pelastuspalvelut
  • Lainvalvonta
  • Rikos

Tiedot tästä analyysistä

Työntekijöiden epäillään hyödyntäneen suomalaisyhtiöltä saamiaan [...122 sanaa...] loppukesän kuluessa syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.

Sisältö haettu
5.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →