← Etusivu

Analyysi artikkelista: Maanpetosrikoksesta syytetty Marko Vapa on vakuuttunut siitä, että maan alla on salainen tunneliverkosto – tästä on kyse

Yle Uutinen 13.1.2026
Pisteet
75
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää syytetyt salaliittoteorioihin uskoviksi harrastelijoiksi, joiden toiminta on kuitenkin ollut viranomaisten silmissä vakava turvallisuusuhka. Vaikka syytetty saa kertoa oman näkemyksensä, se esitetään irrallisena todellisuudesta, mikä ohjaa lukijaa pitämään syytteen perusteita perusteltuina.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaisten näkökulmaan turvallisuusuhasta.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali uutisraportti. Vinouma syntyy siitä, että syytetyn näkemykset on kehystetty salaliittoteorioiksi, mikä ohjaa lukijaa suhtautumaan niihin epäilevästi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaan raportoi oikeusprosessista. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi mihinkään poliittiseen suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkemys turvallisuusuhasta
  • Syytettyjen toiminnan irrationaalisuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkeli ei avaa tarkemmin, miksi viranomaiset vertaavat toimintaa Ukrainan sodan vaiheisiin. — Tämä jättää lukijalle epäselväksi, onko kyseessä vain syytettyjen harrastuneisuus vai todellinen ulkoinen vaikuttamisyritys.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Artikkeli korostaa viranomaisten huolta turvallisuudesta.

Epäluottamus

Syytettyjen epäluottamus viranomaisia kohtaan on keskeinen osa heidän tarinaansa.

Konflikti- tai kriisikehys

Oikeudenkäynti ja viranomaisten sekä syytettyjen välinen näkemysero luovat konfliktin.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se kuvaa oikeudenkäynnin osapuolten välisiä jännitteitä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen koukun salaisesta tunneliverkostosta.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen neutraalisti.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli kuvaa jännitettä viranomaisten ja syytettyjen välillä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syytetty Marko Vapa on saanut kertoa näkemyksensä kuulustelujen kautta, mutta toista syytettyä veljeä tai vaimoa ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 7: Tapahtumien kulku on kuvattu asiallisesti.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja esitutkintamateriaali on hankittu asianmukaisesti.

Heikkoudet

  • JO 21: Syytettyjen vaimoa, joka on myös syytettynä, ei kuulla artikkelissa.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu julkiseen esitutkintamateriaaliin, jota on hyödynnetty hyvin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisia ja yleistä turvallisuutta: artikkeli asettaa syytetyn salaliittoteoreetikoksi, mikä tekee toiminnan vaarallisuudesta uskottavan ja oikeuttaa viranomaisten tiukan puuttumisen.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että veljesten uskomus tunneliverkostosta on perusteeton salaliittoteoria, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”Kyse on salaliittoteoriasta, jota veljekset ovat levittäneet muun muassa Youtube-kanavallaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten huoli esitetään passiivisena ja itsestäänselvänä reaktiona, mikä häivyttää yksittäisten viranomaisten aktiivisen roolin prosessissa. ”Kun tieto veljesten luomasta kartasta ennätti viranomaisille, huoli heräsi ymmärrettävistä syistä.”
Kuka saa äänen Syytetty saa kertoa näkemyksensä, mutta se on kehystetty osaksi epäuskottavaa salaliittoteoriaa, kun taas viranomaisten näkökulma turvallisuusuhasta esitetään faktana. ”Vapa vetosi kuulusteluissa siihen, että tähän saakka suomalaisille on valehdeltu tunneliverkoston olemassaolosta.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli kehystää syytetyt salaliittoteorioihin uskoviksi harrastelijoiksi, joiden toiminta on kuitenkin ollut viranomaisten silmissä vakava turvallisuusuhka. Vaikka syytetty saa kertoa oman näkemyksensä, se esitetään irrallisena todellisuudesta, mikä ohjaa lukijaa pitämään syytteen perusteita perusteltuina.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli jättää mainitsematta, miksi viranomaiset vertaavat toimintaa Ukrainan sodan vaiheisiin, mikä herättää kysymyksen siitä, onko toiminnassa ollut kyse syytettyjen tietämättä tapahtuneesta ulkoisesta ohjailusta tai hyväksikäytöstä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Johan Bäckman laajempi kuva Katso kirjoittajan Eetu Ruonakoski muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • oikeudenkäynnit
  • turvallisuus
  • salaliittoteoriat
  • rikokset
  • puolustusvoimat
  • kotimaa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Kainuu

Tiedot tästä analyysistä

”Olen mielestäni nostanut toiminnallani Suomen [...480 sanaa...] Käräjäoikeus antaa asiassa ratkaisun myöhemmin.

Sisältö haettu
9.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →