← Etusivu

Analyysi artikkelista: Poliisi pidätti neljä marokkolaista Barcelonassa syytettynä yhteydestä Brysselin viime vuoden terrori-iskuihin

Helsingin Sanomat Uutinen 25.4.2017
Pisteet
81
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi terrorismin torjuntaan liittyvistä pidätyksistä neutraalisti. Lukijalle välittyy kuva viranomaisten aktiivisesta toiminnasta järjestäytyneen rikollisuuden ja jihadismin kitkemiseksi, mutta laajempi konteksti ryhmän toiminnasta tai taustoista jää uutisen lyhyyden vuoksi avoimeksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti poliisiviranomaisten tiedotuksen varassa.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja raportoiva. Se ei sisällä mielipiteitä tai pyrkimystä ohjata lukijaa tiettyyn tulkintaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee rikostutkintaa ja viranomaistoimintaa neutraalisti ilman ideologista kehystystä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Ryhmän tarkempi tausta tai pidätysten yksityiskohdat puuttuvat. — Lukija ei saa syvempää ymmärrystä siitä, miten ryhmä on toiminut.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Uutinen keskittyy faktoihin ja viranomaisten toimiin.

Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan välittämään tietoa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Poliisi pidätti neljä marokkolaista Barcelonassa syytettynä yhteydestä Brysselin viime vuoden terrori-iskuihin".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiapohjainen eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on rikostutkintaan liittyvä uutinen, jossa pidätetyt eivät ole julkisia toimijoita.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiot ja mielipiteet erotettu.
  • JO 10: Lähteet (El País) mainittu.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu ja mainittu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on uutissähke, joka perustuu kansainväliseen uutisointiin.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee viranomaisten toiminnan läpinäkyvyyttä ja yleistä turvallisuustiedotusta, korostaen poliisin tehokkuutta terrorismin torjunnassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa lukijan tuntevan Brysselin vuoden 2016 terrori-iskut ja niiden vakavuuden. ”yli 30 ihmistä tappaneisiin Brysselin terrori-iskuihin”
Kuka saa äänen Poliisi on ensisijainen toimija, ja El País toimii toissijaisena lähteenä. ”Katalonian poliisi pidätti tiistaiaamuna neljä ihmistä”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi terrorismin torjuntaan liittyvistä pidätyksistä neutraalisti. Lukijalle välittyy kuva viranomaisten aktiivisesta toiminnasta järjestäytyneen rikollisuuden ja jihadismin kitkemiseksi, mutta laajempi konteksti ryhmän toiminnasta tai taustoista jää uutisen lyhyyden vuoksi avoimeksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Koska kyseessä on lyhyt uutissähke, herää kysymys, onko pidätettyjen rooli iskuissa ollut operatiivinen vai logistinen, mutta tämä selvinnee tutkinnan edetessä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Bryssel laajempi kuva Katso kirjoittajan Tommi Hannula muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi otti kiinni myös viisi [...32 sanaa...] poliisi teki pidätykset Barcelonan suurkaupunkialueella.

Sisältö haettu
31.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →