← Etusivu

Analyysi artikkelista: Asiantuntija marja-alan korruptio-oikeudenkäynnistä: Johtavan virkamiehen korruptio harvinaista Suomessa

Yle Uutinen 19.8.2024
Pisteet
84
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi oikeudenkäynnistä, mutta siirtää painopisteen nopeasti yleiseen keskusteluun korruption luonteesta Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteinen lahjonta on harvinaista, mutta rakenteellinen korruptio ja sisäpiiriverkostot ovat laajalle levinneitä ja vaikeasti tunnistettavia ilmiöitä.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu asiantuntijoiden haastattelujen ympärille, mikä antaa sille analyyttisen otteen.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen ja antaa tilaa usealle asiantuntijalle. Vinouma on matala, sillä artikkeli ei ota kantaa syyllisyyteen vaan raportoi oikeudenkäynnistä ja ilmiöstä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee korruptiota hallinnollisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä ilman ideologista latausta. Se antaa tilaa sekä viranomaisnäkökulmalle että kriittiselle asiantuntijalle.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Korruption harvinaisuus Suomessa
  • Rakenteellisen korruption olemassaolo

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Marjayhtiön ja ministeriön välinen yhteistyöhistoria jää pintapuoliseksi. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miten korruptio on mahdollisesti voinut jatkua vuosikausia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijoiden valinta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Asiallinen sävy, joka keskittyy ilmiön analysointiin.

Konflikti- tai kriisikehys

Oikeudenkäynti ja syytteet luovat jännitteen, jota asiantuntijat purkavat.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua aiheen vakavuuden vuoksi.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa hyvin leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini14
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää pienen jännitteen asiantuntijan ja oikeudenkäynnin välillä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ytimen.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua.

Populismi: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sisäpiiriverkostoista puhuminen on lähellä populistista retoriikkaa, mutta se on asiantuntijan sitaatti, ei kirjoittajan omaa kerrontaa.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Syytetyt kiistävät syytteet, mikä on mainittu jutussa.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Juttu yhdistää ajankohtaisen uutisen taustoittavaan analyysiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oikeuslaitosta ja viranomaisia: korruptio esitetään poikkeuksellisena yksittäistapauksena, mikä vahvistaa kuvaa Suomen hallinnon yleisestä rehellisyydestä.
Pelissä Viranomaistoiminnan luotettavuus vs. rakenteellisen korruption tunnistaminen. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa viranomaisten näkökulmaa korruption harvinaisuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Transparency Internationalin raportti on ensisijainen mittari korruptiolle, vaikka asiantuntijat itse kyseenalaistavat sen kattavuuden. ”Suomi on sijoittunut toistuvasti kärkisijoille maailman vähiten korruptoituneiden maiden listauksessa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Virkamiehen toimijuus on rajattu syytteen alaiseksi, mutta rakenteellisen korruption toimijat jäävät epämääräisiksi sisäpiireiksi. ”Hän on käyttänyt julkista asemaansa väärin oman edun tavoitteluun”
Kuka saa äänen Viranomaisnäkökulma korruption harvinaisuudesta saa tilaa, kun taas kansalaisten kokemusta edustaa vain yksi asiantuntija. ”Kansalaiset näkevät kuitenkin korruption merkittävänä ongelmana, kertoo Nazarenko.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli raportoi oikeudenkäynnistä, mutta siirtää painopisteen nopeasti yleiseen keskusteluun korruption luonteesta Suomessa. Lukijalle välittyy kuva, jossa perinteinen lahjonta on harvinaista, mutta rakenteellinen korruptio ja sisäpiiriverkostot ovat laajalle levinneitä ja vaikeasti tunnistettavia ilmiöitä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää marja-alan lahjontatapauksen niin vahvasti yleiseen keskusteluun 'hyvä veli' -verkostoista; tämä voi olla toimituksellinen valinta laajentaa uutisarvoa, mutta se samalla hämärtää itse oikeudenkäynnin erityispiirteitä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 80/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

80/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa tilastoihin korruption yleisyydestä, mikä on keskeistä ilmiön ymmärtämiseksi.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • korruptiotapaukset Suomessa
  • Transparency International korruptioindeksi

Suositellut lähteet

  • Transparency International
  • Oikeusministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen Venla Mäntysalo laajempi kuva Katso kirjoittajan Anna Lehmusvesi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • rikosepäilyt
  • marjanpoiminta
  • korruptio
  • oikeudenkäynnit
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Suomessa tulee vuosittain esille vain [...394 sanaa...] mihin noste kantaa?** ![](https://img.img-cdn.yle.fi/crop_fill,w_135,h_75,dpr_1/f_auto/39-130066666671159ec0f0) Kuuntele50:01

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →