← Etusivu

Analyysi artikkelista: HS:n näkemyksellinen kirjoittaminen uudistui – kerro meille mielipiteesi

Helsingin Sanomat Uutinen 22.4.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli toimii tiedotuksena lehden sisäisistä muutoksista ja pyrkii vahvistamaan lukijoiden luottamusta HS:n journalistiseen läpinäkyvyyteen. Lukijalle välittyy kuva, että lehti kuuntelee yleisöään ja kehittää palveluaan aktiivisesti, mikä normalisoi lehden omaa markkinointia uutisjournalismin muodossa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Artikkeli on lehden omaa tiedotusta, joka edustaa organisaation sisäistä näkökulmaa.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on lehden omaa tiedotusta, joten se on luonnostaan positiivisesti kehystetty. Se ei kuitenkaan vääristele faktoja, vaan raportoi lehden omista muutoksista.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali tiedote lehden ulkoasumuutoksista, eikä se ota kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Lehden uudistumisen onnistuminen
  • Lukijapalautteen huomioiminen

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Positiivinen kehys

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Luottamus
Luottamus

Artikkeli pyrkii vahvistamaan lukijoiden luottamusta lehteen osoittamalla, että lukijapalautetta kuunnellaan.

Positiivinen kehystys

Muutokset esitetään yksinomaan parannuksina ja lukijoiden toiveiden täyttämisenä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja tyypillistä yritysviestinnälle, jolla pyritään luomaan myönteistä mielikuvaa.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta sisältää kehotteen lukijalle.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja kuvaa lehden tekemää muutosta.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on lehden omaa tiedotusta, ei kritiikkiä ketään kohtaan.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot muutoksista on välitetty selkeästi.
  • JO 11: Mielipiteellinen sisältö on erotettu uutisista.
  • JO 7: Faktat lehden muutoksista on esitetty oikein.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on lehden omaa tiedotusta, joka on luonteeltaan standardia.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Helsingin Sanomat hyötyy artikkelista, sillä se viestii lukijoilleen brändin uudistumisesta, vastaamisesta lukijapalautteeseen ja panostuksesta laatuun, mikä vahvistaa sitoutumista ja mielikuvaa kehittyvästä mediatalosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lukijat pitävät mielipiteellisen ja uutissisällön erottelua itseisarvoisena parannuksena. ”Muutokset vastaavat erityisesti lukijoiden toiveeseen tunnistaa eri juttutyypit paremmin verkkoympäristössä.”
Tunnelma Luottamus

Artikkeli toimii tiedotuksena lehden sisäisistä muutoksista ja pyrkii vahvistamaan lukijoiden luottamusta HS:n journalistiseen läpinäkyvyyteen. Lukijalle välittyy kuva, että lehti kuuntelee yleisöään ja kehittää palveluaan aktiivisesti, mikä normalisoi lehden omaa markkinointia uutisjournalismin muodossa.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on luonteeltaan tiedottava ja markkinoiva, ja sen sävy on kauttaaltaan myönteinen. Herää kysymys, onko kyseessä perinteinen uutinen vai lehden omaa brändiä tukeva sisältömarkkinointi, joka on naamioitu uutiseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Saska Saarikoski laajempi kuva Katso kirjoittajan Emma-Leena Ovaskainen muut analyysit

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin Sanomat|HS erottaa mielipiteellisen kirjoittamisen [...326 sanaa...] toivoisit heidän tuovan HS:n sisältöihin?**

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →