← Etusivu

Analyysi artikkelista: Mies, 36, piti naista vangittuna 10 päivää Jokelassa – Kidutti hengiltä

Iltalehti Uutinen 5.6.2026
Pisteet
82
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi vakavasta henkirikoksesta ja oikeudenkäynnistä. Se keskittyy teon raakuuteen ja uhrin kärsimykseen, mikä herättää lukijassa voimakasta paheksuntaa ja turvallisuuden tunteen horjumista.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy rikoksen uhriin ja tekijään inhimillisestä näkökulmasta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on uutisointia oikeudenkäynnistä, jossa käytetty kieli heijastaa rikoksen vakavuutta. Vinouma on vähäinen, koska se perustuu oikeuden päätökseen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali rikosuutinen, joka ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Rikoksen raakuus
  • Oikeuden tuomio

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Rikoksen raakuus herättää moraalista paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten hirveällä ja kidutti käyttö korostaa teon luonnetta.

Tunnevetoaminen on perusteltua rikoksen poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön faktoja.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen mutta käyttää dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää sanaa kidutti, joka on voimakas ja latautunut.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, kyseessä on oikeudenkäynnin raportointi.

Populismi: 0/100

Ei populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on oikeudenkäynnin lopputuloksen raportointi, jossa syytetyn kanta on tullut esiin oikeudenkäynnissä.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiat ja mielipiteet erotettu.
  • JO 7: Tiedot perustuvat käräjäoikeuden tuomioon.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu oikeuden päätöksestä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perinteinen rikosuutinen oikeudenkäynnistä.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa teon raakuuden olevan itsestäänselvä ja kiistaton fakta, joka oikeuttaa voimakkaan kielenkäytön. ”Lehtonen riisti 36-vuotiaan naisen hengen hirveällä tavalla”
Kuka saa äänen Ääni on pääosin syyttäjän ja oikeudenkäynnin asiakirjojen, tekijän oma ääni on rajattu oikeudenkäynnin prosessuaalisiin vaiheisiin. ”Lehtonen katsoi itse syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli raportoi vakavasta henkirikoksesta ja oikeudenkäynnistä. Se keskittyy teon raakuuteen ja uhrin kärsimykseen, mikä herättää lukijassa voimakasta paheksuntaa ja turvallisuuden tunteen horjumista. Teksti normalisoi rikoksen yksilöllisenä äärimmäisenä väkivaltana ilman laajempaa yhteiskunnallista kontekstia.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Itä-Uudenmaan käräjäoikeus laajempi kuva Katso kirjoittajan Jatta Lapinkangas muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Rikos
  • Väkivalta
  • Henkirikos
  • Väkivaltarikokset

Tiedot tästä analyysistä

Juuso Lehtonen kidutti kaverinsa hengiltä [...244 sanaa...] omaisuutta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Sisältö haettu
5.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →