Ilta-Sanomat

← Etusivu

Analyysi artikkelista: Enemmistö eduskuntapuolueista: Sote-järjestöiltä leikattu liikaa – perussuomalaiset leikkaisi lisää

Ilta-Sanomat Uutinen 20.4.2026

Pisteet

Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.

Vinouma

Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.

JSN-laatu

Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa hallituksen leikkauspolitiikan vastakkain eduskunnan enemmistön näkemyksen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaiset ja kokoomus jäävät eristyksiin järjestöjen rahoitusta puolustavien puolueiden rinnalla, mikä korostaa hallituksen sisäistä ja parlamentaarista erimielisyyttä.

Uutinen Ilta-Sanomat Erno Laisi · 20.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee aihetta eduskuntapuolueiden välisenä poliittisena kysymyksenä.

/100

Vähäinen vinouma

Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen ja antaa äänen kaikille puolueille. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että enemmistön kanta saa enemmän tilaa ja perusteluja.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi puolueiden kannat neutraalisti. Vaikka enemmistön kanta järjestöleikkauksia vastaan korostuu, se johtuu kyselyn tuloksista, ei toimittajan valinnoista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

Sote-järjestöjen rahoituksen tärkeys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Sote-järjestöt

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli

Huoli järjestöjen rahoituksen leikkausten vaikutuksista.

Tunteellinen sitaatti

Vihreiden sitaatti korostaa lapsiperheiden köyhyyttä ja järjestöjen merkitystä.

Tunteisiin vetoaminen rajoittuu poliitikkojen omiin sitaatteihin, mikä on uutisoinnissa normaalia.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää artikkelin ydinviestin.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää vastakkainasettelua: "Enemmistö eduskuntapuolueista: Sote-järjestöiltä leikattu liikaa – perussuomalaiset leikkaisi lisää".

Kärjistys: 20/100

Artikkeli raportoi poliittista erimielisyyttä, mutta ei demonisoi osapuolia.

Populismi: 20/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kaikki eduskuntapuolueet ovat saaneet esittää kantansa kyselyssä.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100

/100 JSN-vaatimustenmukaisuus

Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
JO 10: Lähteet (Soste-kysely) mainittu.
JO 11: Puolueiden kannat esitetty sitaatteina.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100

40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu STT:n uutisoimaan kyselyyn, ei omaan tutkivaan työhön.

6 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa

Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Sote-järjestöjen etua, sillä artikkeli nostaa esiin järjestöjen tekemän työn korvaamattomuuden ja enemmistön tuen rahoituksen säilyttämiselle.

Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Sosten kysely on riittävä ja edustava mittari puolueiden kannoille. ”käy ilmi Suomen sosiaali- ja terveys ry:n Sosten kyselystä eduskuntapuolueille”

Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen sekä leikkauksia vastustaville että niitä puolustaville puolueille, mutta painottaa enemmistön kantaa. ”Täysin samaa mieltä... olivat Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät.”

Tunnelma Huoli

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali uutinen, joka raportoi kyselyn tulokset tasapuolisesti. Spekulaatiota herättää ainoastaan se, miksi STT:n uutisointi mainitaan jutun lopussa, mikä viittaa siihen, että kyseessä on toissijainen uutisointi aiemmin julkaistusta aiheesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 50/100, 1 tilastoaihetta

50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kyselyyn, jonka tulokset ovat keskeisiä.

Hyödylliset tilastoaiheet

Sote-järjestöjen valtionavustukset

Suositellut lähteet

Soste

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Erno Laisi muut analyysit →

Sdp Perussuomalaiset kristillisdemokraatit Vihreät kokoomus Rkp keskusta politiikka vasemmistoliitto talous

Tiedot tästä analyysistä

Kaksi hallituspuoluetta katsoo Sosten kyselyssä, [...183 sanaa...] Kyselyn tuloksista uutisoi ensin STT.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →