Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: STT: Sanoma maksoi Milan Jaffille, jotta tämä ei tekisi tutkintapyyntöä podcastista

Yle Uutinen 9.8.2025
Pisteet
89
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli paljastaa Sanoman maksaneen korvauksia rikoksista tuomitulle henkilölle välttääkseen oikeusprosessin. Lukijalle välittyy kuva mediatalon halusta minimoida riskejä rahalla, vaikka se tarkoittaisi korvausten maksamista vakavista rikoksista tuomituille.

Uutinen Yle STT · 9.8.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee mediatalon toimintaa ja sovintoprosesseja rakenteellisesta näkökulmasta.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli raportoi tapahtumat neutraalisti ja antaa tilaa eri osapuolille, vaikka Sanoma kieltäytyykin kommentoimasta. Vinoumaa ei ole merkittävästi.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on vahtikoira-tyyppinen uutinen, joka käsittelee mediatalon toimintaa ilman ideologista kehystä. Se noudattaa hyvää journalistista tapaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Median sovintokäytäntöjen harvinaisuus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva siitä, kuinka yleisiä tällaiset sovintomenettelyt ovat mediakentällä. — Lukija saisi paremman käsityksen siitä, onko kyseessä poikkeuksellinen vai yleinen käytäntö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi Lähdeviittaukset

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy faktoihin ja prosessien kuvaukseen.

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja välttää tunteisiin vetoamista, vaikka aihepiiri onkin luonnostaan herkkä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 5

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on neutraali raportti.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Sanoma Media Finland on mainittu, mutta he kieltäytyivät kommentoimasta.

5 JSN-arvio 84/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

84
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Attribuutio: STT:n tiedot on mainittu selkeästi.
  • JO 11: Tosiasiat ja mielipiteet on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen: Sanoma kieltäytyi kommentoimasta, mikä on heidän oikeutensa, mutta jättää jutun yksipuoliseksi.
6 Omaperäisyys 90/100
90/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu STT:n omiin tietoihin ja on uutisena alkuperäinen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee yleisön oikeutta tietää median sisäisistä sovintomenettelyistä, mutta samalla se nostaa esiin kysymyksen siitä, miten media suojaa itseään oikeusprosesseilta maksamalla korvauksia rikoksista tuomituille.
Pelissä Sananvapaus ja median vastuu vs. yksilön kunnian suoja. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen siihen, miten mediatalo on päätynyt maksamaan korvauksia välttääkseen oikeudelliset seuraukset.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että median maksama korvaus on poikkeuksellinen ja huomionarvoinen tapahtuma. ”Suomessa on harvinaista, että media maksaa korvauksia niitä vaativille”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Sanoman päätöksentekoprosessi ja motiivit maksun takana jäävät epäselviksi, sillä yhtiö kieltäytyy kommentoimasta. ”Sanoman viestintä- ja kulttuurijohtaja Hanna Johde ilmoitti STT:lle tekstiviestitse, ettei Sanoma kommentoi sopimuksia.”
Kuka saa äänen Toimittaja Hörkkö saa tilaa kiistää osallisuutensa neuvotteluihin, kun taas Sanoman virallinen ääni on vaimea. ”Hörkkö kommentoi STT:lle, ettei ole ollut mukana ”missään tällaisissa väitetyissä korvausneuvotteluissa”.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli paljastaa Sanoman maksaneen korvauksia rikoksista tuomitulle henkilölle välttääkseen oikeusprosessin. Lukijalle välittyy kuva mediatalon halusta minimoida riskejä rahalla, vaikka se tarkoittaisi korvausten maksamista vakavista rikoksista tuomituille. Samalla artikkeli nostaa esiin median sisäisen käytännön, jossa sovintosopimukset pidetään salaisina, mikä herättää kysymyksiä läpinäkyvyydestä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, liittyykö Sanoman ja STT:n omistussuhde siihen, miten STT on uutisoinut aiheesta, vaikka artikkeli mainitsee omistussuhteen avoimesti.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hanna Johde laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
Hanna Johde Mika Ilmén Milan Jaff Maria Veitola Helsingin käräjäoikeus työelämä Panu Hörkkö Tuomas Enbuske politiikka Sanoma Media Finland
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • media
  • podcast
  • rikokset
  • väkivalta
  • Sanoma
  • Milan Jaff
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Korvaukset koskivat Tuomas Enbusken ja [...285 sanaa...] poistettu korvausvaatimuksen yhteydestä sana päämies._

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →