Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näkökulma: Suomi saattaa jäädä väärälle puolelle historiaa

Iltalehti Kolumni 13.8.2026
Pisteet
42
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa lukijalle kuvan Suomen ja EU:n toimettomuudesta Israelin toimien edessä, normalisoiden ajatuksen, että kyseessä on kansanmurha. Lukijaan jää vaikutelma, että Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat ovat ristiriidassa maan omien arvojen kanssa, mikä asettaa lukijan pohtimaan Suomen roolia historian väärällä puolella.

Kolumni Iltalehti Jimi Holmberg · 13.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee aihetta kriittisestä, moraalipoliittisesta näkökulmasta, kyseenalaistaen vallitsevan ulkopoliittisen linjan.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on selkeästi kantaaottava kolumni, jossa lähteiden valinta ja kielenkäyttö tukevat yhtä näkökulmaa. Vastapuolen näkemyksiä ei esitetä tasapainoisesti, ja kieli on voimakkaan latautunutta.

Poliittinen kehystys Vasen

Artikkelin kehystys painottaa ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta taloudellisten tai turvallisuuspoliittisten realiteettien edelle. Se kritisoi oikeistolaista hallituspolitiikkaa ja vaatii arvopohjaista ulkopolitiikkaa, mikä on tyypillistä vasemmistolaiselle tai arvoliberaalille kritiikille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen tulisi katkaista asekauppa Israelin kanssa
  • Israelin toimet ovat kansanmurha

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Palestiinalaiset

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi turvallisuuspoliittinen konteksti Suomen asehankinnoille jää ohueksi. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi Suomi tekee kyseisiä puolustusyhteistyösopimuksia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Moraalinen suuttumus Israelin toimia ja Suomen hallituksen passiivisuutta kohtaan.

Huoli

Huoli palestiinalaisten kohtalosta ja historian tuomiosta.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja termejä kuten 'kansanmurha' ja 'sortokoneisto'.

Moraalinen paheksunta

Implisiittinen tuomitseminen Suomen hallituksen toimia kohtaan.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on voimakasta ja ohjaa lukijan tulkintaa vahvasti kohti kirjoittajan moraalista kantaa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 82

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko heijastaa kolumnin pääteesiä: 'Näkökulma: Suomi saattaa jäädä väärälle puolelle historiaa'.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista 'väärä puoli historiaa' -kehystä houkutellakseen lukijaa: 'Näkökulma: Suomi saattaa jäädä väärälle puolelle historiaa'.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko lataa asetelman moraalisesti jyrkäksi käyttämällä ilmaisua 'väärä puoli historiaa'.

Kärjistys: 82/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo selkeän vastakkainasettelun 'meidän' (arvot) ja 'heidän' (Israel/hallitus) välille.

Populismi: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa on elementtejä eliitin (hallitus) kritiikistä, mutta se ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Israelin hallitusta tai Suomen hallitusta ei ole kuultu suoraan vastaamaan esitettyihin syytöksiin.

5 JSN-arvio 45/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

45
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista kolumnin muodossa.
  • JO 11: Kolumni-muoto tekee selväksi, että kyseessä on toimittajan näkökulma.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikko on hyvin latautunut suhteessa tekstin sisältöön.
  • JO 21: Israelin hallinnon näkökulmaa ei kuulla tasapainoisesti.
  • JO 15: Otsikko käyttää voimakasta retoriikkaa, joka ei saa täyttä katetta tekstin analyyttisestä osuudesta.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta argumentaatio noudattaa vakiintuneita kriittisiä linjoja.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee niitä, jotka vaativat Suomelta ja EU:lta välittömiä ja jyrkkiä toimia Israelia vastaan, asettamalla maan toiminnan moraaliseen ja historialliseen kontekstiin, joka vaatii välitöntä puuttumista.
Pelissä Suomen turvallisuuspoliittinen riippuvuus vs. kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien noudattaminen. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen moraalista velvoitetta toimia.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa itsestäänselvyytenä, että Israelin toimet täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit. ”Suomi siis kasvattaa tänä turvallisuuspoliittisesti herkkänä aikana sotilaallista riippuvuuttaan Israelista, joka ulkopoliittisen johtomme mukaan suorittaa kansanmurhaa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun kuvataan Suomen asehankintoja. ”Suomi paitsi ostaa edelleen israelilaisia aseita, myös tiivistää puolustusyhteistyötään Israelin kanssa.”
Kuka saa äänen Artikkeli siteeraa laajasti Israelin toimia kritisoivia asiantuntijoita ja poliitikkoja, kun taas Israelin hallituksen näkökulma esitetään pääosin torjuvana ja epäuskottavana. ”– Israel suorittaa Länsirannalla järjestelmällistä etnistä puhdistusta ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, kirjoittaa ex-pääministeri Ehud Olmert”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli rakentaa lukijalle kuvan Suomen ja EU:n toimettomuudesta Israelin toimien edessä, normalisoiden ajatuksen, että kyseessä on kansanmurha. Lukijaan jää vaikutelma, että Suomen turvallisuuspoliittiset valinnat ovat ristiriidassa maan omien arvojen kanssa, mikä asettaa lukijan pohtimaan Suomen roolia historian väärällä puolella.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää Suomen puolustusyhteistyön ja kansanmurhasyytökset niin tiiviisti, vaikka kyseessä on monimutkainen ulkopoliittinen tasapainoilu; tämä voi viitata pyrkimykseen herättää lukijassa voimakasta moraalista närkästystä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Termien kuten 'kansanmurha' ja 'sortokoneisto' toistuva käyttö.

9 Tilastokytkos 53/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini66

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
53/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa asekauppaan ja uhrien määriin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä olisi relevanttia.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen asekauppa Israelin kanssa
  • Gazan sodan uhrit

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Puolustusministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jimi Holmberg muut analyysit →
Donald Trump Ulkomaat Elina Valtonen Suomi Israel Vladimir Putin Benjamin Netanjahu Euroopan unioni Alexander Stubb politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Presidentti
  • Poliitikot
  • Levottomuudet ja sodat
  • Sota

Tiedot tästä analyysistä

Suomi syventää sotilaallisia suhteitaan Israeliin, [...884 sanaa...] kuten juttu antoi aiemmin ymmärtää._

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →