Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Näin moni myöntää olleensa sairauslomalla ilman syytä – ”Vastuutonta ja moraalitonta”

Ilta-Sanomat Uutinen 24.7.2026
Pisteet
32
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
84
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini84
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin Suomen Yrittäjien kyselytulokset, mutta antaa samalla järjestön toimitusjohtajalle mahdollisuuden leimata osan työntekijöistä moraalittomiksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa sairauspoissaolot kehystetään ensisijaisesti työnantajan taloudelliseksi ja moraaliseksi taakaksi, jättäen työntekijän näkökulman sairauden tai työuupumuksen kokemisesta taka-alalle.

Uutinen Ilta-Sanomat Anni Keski-Heikkilä · 24.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee aihetta ensisijaisesti työnantajajärjestön ja yrittäjien näkökulmasta.

84
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa koko puheenvuoron työnantajajärjestölle. Latautunut kieli ja moraalinen tuomitseminen nostavat vinoumapisteitä, vaikka kyselytulokset itsessään raportoidaan.

Poliittinen kehystys Oikea

Artikkeli ajaa työnantajien etua ja markkinaehtoista näkökulmaa sairauslomajärjestelmään. Kehystys, jossa työntekijöiden poissaolot nähdään moraaliongelmana ja työnantajien kustannustaakkana, kallistaa painopisteen oikeistolaiseen työelämäpolitiikkaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työnantajan näkökulma sairauslomien kustannuksista
  • Sairauslomien väärinkäytön moraalinen tuomitseminen

Kritisoidut tahot

  • SAK
  • vasemmistoliiton kannattajat

Puolustetut tahot

  • pienet työnantajat

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työntekijöiden tai ammattiliittojen näkökulma sairauslomien tarpeellisuudesta ja työuupumuksesta puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa sairausloma nähdään vain väärinkäytöksenä, ei terveydenhuollollisena tarpeena.
  • Tausta Sairauslomajärjestelmän laajempi yhteiskunnallinen tarkoitus ja terveydenhuollon rooli puuttuvat. — Ilman kontekstia lukija ei ymmärrä, miksi sairauslomajärjestelmä on olemassa ja miten se suojaa työntekijää.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Huoli
Paheksunta / viha

Artikkeli vetoaa moraaliseen paheksuntaan kuvaamalla sairauslomien väärinkäyttöä vastuuttomana.

Huoli

Huoli pienten työnantajien taloudellisesta selviytymisestä.

Latautunut kieli

Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'vastuutonta' ja 'moraalitonta'.

Moraalinen paheksunta

Työntekijöiden toiminta esitetään luottamuksen väärinkäyttönä.

Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se antaa työnantajajärjestön edustajalle mahdollisuuden leimata työntekijöitä ilman, että artikkelissa annetaan tilaa työntekijöiden kokemuksille tai työterveyden näkökulmalle.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 70/100, kärjistys 75

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Pentikäinen käyttää kyseistä lainausta.

Klikkihoukutus: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista lainausta luodakseen moraalista jännitettä: "Vastuutonta ja moraalitonta".

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko sisältää latautuneita termejä kuten "vastuutonta" ja "moraalitonta", jotka ohjaavat lukijaa tuomitsevaan sävyyn.

Kärjistys: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajien välille käyttämällä moraalista kieltä.

Populismi: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa esiintyy 'kansa vs. eliitti' -tyyppistä asetelmaa, jossa työnantajat esitetään kärsivänä osapuolena ja työntekijät sääntöjä rikkovana massana.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia työntekijöitä tai heidän edustajiaan ei ole kuultu, vaikka heitä syytetään moraalittomuudesta.

5 JSN-arvio 30/100 · 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

Ei havaittuja vahvuuksia.

Heikkoudet

  • JO 21: Työntekijäpuolen tai ammattiliittojen vastine puuttuu täysin.
  • JO 11: Toimittaja antaa haastateltavan käyttää leimaavaa kieltä ilman kontekstointia.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kun työntekijöitä syytetään moraalittomuudesta.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan järjestön tilaamaan gallupiin ja sen edustajan haastatteluun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työnantajajärjestöjä: aiheettomien sairauslomien nostaminen moraaliseksi ongelmaksi tukee järjestön tavoitetta lyhentää työnantajan maksettavaa omavastuuaikaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyselyyn vastanneiden oma arvio 'aiheettomuudesta' on objektiivinen fakta, eikä kyseenalaista vastaajien tulkintaa sairaudesta. ”Noin 12 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista arvioi olleensa aiheettomasti sairauslomalla työuransa aikana.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Toimijuus on keskitetty työnantajajärjestölle, kun taas työntekijöiden toiminta esitetään passiivisena ja moraalisesti kyseenalaisena ilmiönä. ”Meillä on aika laajalti työelämässä sellainen ilmiö, että ollaan luvatta poissa”
Kuka saa äänen Suomen Yrittäjien edustaja saa hallita artikkelin narratiivia ja tulkita kyselyn tuloksia, kun taas työntekijäpuolen ääntä tai vastanäkökulmaa ei kuulla. ”Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pitää turhilla sairauslomilla olleiden osuutta varsin suurena.”
Tunnelma Paheksunta / viha, Huoli

Artikkeli nostaa esiin Suomen Yrittäjien kyselytulokset, mutta antaa samalla järjestön toimitusjohtajalle mahdollisuuden leimata osan työntekijöistä moraalittomiksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa sairauspoissaolot kehystetään ensisijaisesti työnantajan taloudelliseksi ja moraaliseksi taakaksi, jättäen työntekijän näkökulman sairauden tai työuupumuksen kokemisesta taka-alalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa nostetaan esiin kyselyn tulokset tiettyjen poliittisten ryhmien (kuten vasemmistoliiton kannattajien) osalta, vaikka haastateltava itsekin toteaa otantojen olevan liian pieniä johtopäätöksiin. Tämä valinta voi vahvistaa lukijassa mielikuvaa tiettyjen ryhmien epärehellisyydestä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään moraalista tuomitsevuutta työntekijöiden toiminnasta.

Syntipukkiajattelu Lieva

Työntekijöiden poissaolot esitetään syynä työnantajien taloudellisiin vaikeuksiin.

9 Tilastokytkos 54/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini58

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
54/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kyselytutkimukseen, jonka tuloksia olisi syytä verrata virallisiin tilastoihin sairauspoissaolojen todellisista syistä ja määristä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sairauspoissaolojen yleisyys Suomessa
  • työelämän sairauslomakäytännöt

Suositellut lähteet

  • THL
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen SAK laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Keski-Heikkilä muut analyysit →
SAK Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjät työelämä Petteri Orpo Kela politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomen Yrittäjät kysyi suomalaisilta, ovatko [...378 sanaa...] 3,0 prosenttiyksikköä 50 prosentin tulostasolla.

Sisältö haettu
2.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →