Analyysi artikkelista: Garden-kohu | Professori Orpon avoimuudesta: laki pakotti
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini38
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini66
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli paljastaa pääministeri Orpon retoriikan ja todellisen oikeudellisen tilanteen välisen ristiriidan. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallinto pyrkii hallitsemaan julkisuuskuvaansa avoimuuden nimissä, vaikka se on lain edessä toiminut vastahakoisesti.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen, mutta se valitsee näkökulmaksi pääministerin retoriikan haastamisen. Vaikka asiantuntijan ääni on vahva, artikkeli ei anna hallinnolle tilaa avata omaa tulkintaansa julkisuuslain soveltamisesta, mikä tekee siitä hieman yksipuolisen.
Artikkeli toimii vahtikoirana ja kyseenalaistaa vallanpitäjän puheiden totuudenmukaisuuden. Vaikka se kritisoi hallitusta, kyseessä on journalismin perustehtävä eli vallan vahtiminen, ei ideologinen pyrkimys. Jutussa on pyritty asiallisuuteen ja asiantuntijan käyttöön, mikä neutraloi poliittista suuntaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Julkisuuslain ensisijaisuus suhteessa poliittiseen retoriikkaan.
- Valtioneuvoston kanslian salailukulttuurin kritiikki.
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Valtioneuvoston kanslian tai pääministerin esikunnan suora vastaus professorin 'salausmyönteisyys'-väitteeseen puuttuu. — Lukija saa vain yhden näkökulman virkamieskoneiston toimintatapoihin.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lukijassa herätetään epäilystä pääministerin rehellisyyttä kohtaan.
Sanojen kuten 'kohu' ja 'salausmyönteinen' käyttö luo negatiivista tunnelmaa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu pääosin asiantuntijan kriittisiin lausuntoihin, mikä tekee siitä journalistisesti hyväksyttävää vallan vahtimista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee nimenomaan lain pakottamaa avoimuutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen, mutta käyttää provokatiivista termiä 'kohu'.
Sana 'kohu' lataa otsikkoa ja ohjaa lukijaa näkemään tilanteen konfliktina.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei demonisoi, vaan kyseenalaistaa poliittista retoriikkaa asiantuntijatiedon valossa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei rakenna kansa vs. eliitti -asetelmaa, vaan keskittyy hallinnon ja lain väliseen suhteeseen.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpo on mainittu ja hänen puheitaan on referoitu, mutta hänelle ei ole annettu mahdollisuutta vastata professorin suoraan kritiikkiin tässä yhteydessä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu selkeästi faktoista.
- JO 7: Asiantuntijaa on käytetty lähteenä juridisessa tulkinnassa.
- JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.
Heikkoudet
- JO 21: Valtioneuvoston kanslian edustajaa ei ole haastateltu vastaamaan suoraan professorin väitteisiin salausmyönteisyydestä.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on puutteellista, sillä kritiikin kohde ei pääse vastaamaan suoraan.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja perustuu toimituksen omaan seurantaan eduskunnan pöytäkirjoista.
7 Rivien välistä
Artikkeli paljastaa pääministeri Orpon retoriikan ja todellisen oikeudellisen tilanteen välisen ristiriidan. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallinto pyrkii hallitsemaan julkisuuskuvaansa avoimuuden nimissä, vaikka se on lain edessä toiminut vastahakoisesti. Samalla artikkelin taustoitus nostaa esiin valtioneuvoston kanslian toistuvan salailukulttuurin.
Herää kysymys, miksi Helsingin Sanomat nostaa tämän nimenomaisen ristiriidan esiin juuri nyt; se voi olla osa laajempaa pyrkimystä haastaa nykyisen hallituksen viestintäkulttuuria ja sen suhdetta avoimuuslainsäädäntöön.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →