Analyysi artikkelista: Ilmari Käihkön kolumni: Ymmärrämme huonosti sodan poliittista luonnetta – pohdimme väkivaltaa politiikan sijaan
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli haastaa suomalaisen tavan hahmottaa sotaa pelkkänä sotilaallisena väkivaltana ja korostaa, että ilman poliittista ratkaisua konfliktit jäävät ratkaisemattomiksi. Lukijalle välittyy kuva, että suomalainen sotatiede on kapeakatseista ja että todellisuudessa sodat ovat monimutkaisia, poliittisia prosesseja, joita ei voi ratkaista pelkällä voimankäytöllä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKolumni on mielipidekirjoitus, joten sen subjektiivisuus on genren mukaista. Kirjoittaja argumentoi selkeästi oman näkemyksensä puolesta, mutta ei käytä propagandistisia keinoja.
Kirjoittaja kritisoi sekä suomalaista tutkimusperinnettä että Lähi-idän poliitikkoja. Ideologinen suunta ei ole selkeästi vasemmisto- tai oikeistolainen, vaan kyseessä on akateeminen näkökulma sodan luonteeseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sodan poliittinen luonne on tärkeämpi kuin sotilaallinen väkivalta.
- Suomalainen sotatiede on kapeakatseista.
Kritisoidut tahot
- Suomalainen sotatiede
- Israelilaiset poliitikot
- Palestiinalaiset poliitikot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuvaus siitä, miten suomalainen sotatiede on kehittynyt ja miksi se on keskittynyt sotataitoon. — Lukija saisi paremman ymmärryksen siitä, miksi suomalainen tutkimus on nykyisessä tilassaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli siitä, että sodan poliittinen ulottuvuus jää huomiotta.
Vetoomus järkeen ja Clausewitzin klassiseen sodan määritelmään.
Käytetään termejä kuten 'kapeakatseinen' kuvaamaan suomalaista tutkimusta.
Tunnevetoaminen on perusteltua kolumnin genren puitteissa, sillä kirjoittaja pyrkii herättämään lukijan pohtimaan sodan luonnetta syvällisemmin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä ja pääteemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääteeman.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa kirjoittajan näkökulmaa sodan luonteesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua; teksti on analyyttinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä; teksti on akateeminen.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman analyysinsa, ei uutinen, joka kohdistuisi suoraan nimettyyn tahoon.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni, jossa kirjoittaja esittää oman analyysinsa.
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — kirjoittaja perustelee näkemyksensä asiantuntemuksella.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Kirjoittaja tuo esiin tuoreen ja kriittisen näkökulman suomalaiseen sotatieteelliseen keskusteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli haastaa suomalaisen tavan hahmottaa sotaa pelkkänä sotilaallisena väkivaltana ja korostaa, että ilman poliittista ratkaisua konfliktit jäävät ratkaisemattomiksi. Lukijalle välittyy kuva, että suomalainen sotatiede on kapeakatseista ja että todellisuudessa sodat ovat monimutkaisia, poliittisia prosesseja, joita ei voi ratkaista pelkällä voimankäytöllä.
Herää kysymys, onko kolumnin ajoitus Israelin ja Hamasin konfliktin alkuvaiheessa tarkoituksellinen pyrkimys ohjata suomalaista keskustelua pois pelkästä turvallisuuspoliittisesta varautumisesta kohti laajempaa poliittista analyysia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Viitataan Clausewitziin ja Gatekeepers-dokumenttiin oman argumentin vahvistamiseksi.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →