Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomen maahanmuutossa on tapahtunut käänne – tutki oman alueesi tilannetta

Yle Uutinen 13.3.2026
Pisteet
88
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini91
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii normalisoimaan maahanmuuttokeskustelua tuomalla esiin, että suurin osa maahanmuutosta on työ- ja opiskeluperusteista Aasiasta, eikä vain julkisessa keskustelussa korostuvaa Lähi-idän tai Afrikan suuntaista muuttoa. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja tilastollisesta ilmiöstä, joka on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, mikä haastaa mielikuvaa koko maan laajuisesta väestön moninaistumisesta.

Uutinen Yle Janne Toivonen · 13.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee maahanmuuttoa väestörakenteen ja tilastollisen muutoksen kautta.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja perustuu virallisiin tilastoihin. Vinouma on lievää ja liittyy valittuun kehystykseen, jossa maahanmuuttoa tulkitaan ensisijaisesti taloudellisena ja tilastollisena ilmiönä, mikä on tietoinen vastapaino poliittiselle keskustelulle.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli pyrkii neutraloimaan poliittista keskustelua tuomalla esiin tilastollisia faktoja. Se ei aja selkeää ideologista agendaa, vaan tarjoaa dataa, jota eri osapuolet voivat käyttää. Kirjoittaja on pyrkinyt tasapainoon antamalla asiantuntijalle tilaa tulkita ilmiön moninaisuutta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työ- ja opiskeluperusteinen maahanmuutto on maahanmuuton valtavirtaa.
  • Maahanmuutto keskittyy voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Maahanmuuton yhteiskunnallisia haasteita tai kustannusvaikutuksia ei käsitellä. — Lukija saa vain yhden puolen ilmiöstä, mikä voi jättää kuvan, että maahanmuutto on pelkästään neutraali tai positiivinen taloudellinen ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja tilastoihin tunteellisen keskustelun sijaan.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäisiä haastateltavia käytetään elävöittämään tilastollisia ryhmiä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja perusteltua: haastattelut tuovat inhimillisen tason tilastojen rinnalle, mikä tekee artikkelista helpommin lähestyttävän.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kutsuu lukijaa hyödyntämään interaktiivista työkalua.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvailee artikkelin sisältöä ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-retoriikkaa.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli välttää kansa-eliitti-asetelmaa ja keskittyy asiapohjaiseen analyysiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tilastollinen katsaus, ei kritiikki tai syytös ketään kohtaan.

5 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tilastojen avulla.
  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen Tilastokeskuksen aineistolla.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli hyödyntää räätälöityä dataa ja interaktiivisia työkaluja, mikä on virkistävä tapa käsitellä aihetta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää maahanmuuton todellista rakennetta ja maantieteellistä jakautumista ohi yleisen poliittisen keskustelun.
Pelissä Maahanmuuton julkisuuskuva vs. tilastollinen todellisuus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, pyrkien tarjoamaan faktapohjaisen vastapainon tunteikkaalle poliittiselle keskustelulle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että julkinen keskustelu maahanmuutosta on kapea-alaista ja painottuu liiaksi tietyille alueille. ”Eniten Suomeen muutetaan muualta kuin Lähi-idästä ja Afrikasta, jotka korostuvat julkisessa keskustelussa.”
Kuka saa äänen Asiantuntija Pasi Saukkonen toimii artikkelin ainoana analyyttisenä äänenä, joka tulkitsee tilastoja ja antaa niille kontekstia. ”Pyysimme kommentteja ryhmien merkityksestä Helsingin kaupungin erikoistutkijalta Pasi Saukkoselta”
Tunnelma Realismi

Artikkeli pyrkii normalisoimaan maahanmuuttokeskustelua tuomalla esiin, että suurin osa maahanmuutosta on työ- ja opiskeluperusteista Aasiasta, eikä vain julkisessa keskustelussa korostuvaa Lähi-idän tai Afrikan suuntaista muuttoa. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja tilastollisesta ilmiöstä, joka on keskittynyt voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, mikä haastaa mielikuvaa koko maan laajuisesta väestön moninaistumisesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin korostettu pyrkimys 'käänteen' osoittamiseen ja 'oikean kuvan' antamiseen tietoinen vastareaktio maahanmuuttokriittiselle retoriikalle, vaikka se esitetäänkin neutraalina datajournalismina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 95/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini94
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu lähes kokonaan tilastollisiin väittämiin, joiden tarkistaminen virallisista lähteistä on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa 2014-2024
  • maahanmuuton jakautuminen postinumeroalueittain

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Tilastokeskus laajempi kuva → Katso kirjoittajan Janne Toivonen muut analyysit →
Tilastokeskus Pasi Saukkonen kotimaa Helsinki talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • maahanmuutto
  • Suomi
  • väestö
  • Kansallinen tai etninen vähemmistö
  • Kainuu
  • kotimaa
  • talous
  • politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Maahanmuutossa näkyy käänne. Eniten Suomeen [...1810 sanaa...] editointi: Antti Heinonen Keskustele (0)

Sisältö haettu
14.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →