← Etusivu

Analyysi artikkelista: Naispari otti 15-vuotiaan tytön orjakseen Vihdissä

Iltalehti Uutinen 9.6.2026
Pisteet
85
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi vakavasta ihmiskauppatapauksesta, jossa uhrin haavoittuvuutta on hyödynnetty järjestelmällisesti. Vaikka teksti on faktapohjainen, se nostaa esiin uhrin kokeman henkisen ja taloudellisen väkivallan, mikä herättää lukijassa voimakasta myötätuntoa uhria kohtaan ja paheksuntaa tekijöitä kohtaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy uhrin kokemukseen ja rikoksen inhimillisiin seurauksiin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on faktapohjainen raportti oikeuden tuomiosta. Vaikka kieli on latautunutta (esim. 'orja', 'painajaismainen'), se vastaa rikoksen vakavuutta ja oikeuden päätöstä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Uutinen käsittelee rikosoikeudellista tapausta, eikä siinä ole poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uhrin kokemus ja oikeuden tuomio

Kritisoidut tahot

  • Naispari

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Suru / myötätunto
Paheksunta / viha

Pahoinpitelyyn ja hyväksikäyttöön kohdistuva moraalinen suuttumus.

Suru / myötätunto

Myötätunto uhria kohtaan, joka on joutunut kokemaan pitkäkestoista väkivaltaa.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'painajaismainen' ja 'orja' käyttö korostaa tilanteen vakavuutta.

Konflikti- tai kriisikehys

Uhri vs. tekijät -asetelma korostaa rikoksen epäoikeudenmukaisuutta.

Tunnevetoaminen on perusteltua rikoksen poikkeuksellisen luonteen ja uhrin kokeman kärsimyksen vuoksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä ja tuomiota.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen, vaikka käyttääkin voimakasta sanaa 'orja'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'orjaksi' on latautunut ja kuvaa uhrin kokemaa kohtelua voimakkaasti.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua, kyseessä on rikosuutinen.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Tekijöiden näkemykset on kuultu oikeudenkäynnissä ja referoitu artikkelissa.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktoihin perustuva raportointi oikeuden päätöksestä.
  • JO 23: Uhrin yksityisyyden suojaaminen.
  • JO 23: Uhrin suojeleminen nimettömyydellä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu oikeuden päätökseen, joka on julkista tietoa.

6 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee uhrin suojelua ja oikeusprosessin lopputuloksen selkeyttämistä, korostaen hovioikeuden tiukentunutta linjaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että naisten toiminta täyttää ihmiskaupan tunnusmerkit, mikä on oikeuden vahvistama fakta. ”Naiset pitivät luokseen muuttanutta teini-ikäistä tyttöä vuosien ajan pakkotyössä”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa oikeuden päätökseen ja uhrin kokemuksiin, tekijöiden puolustus esitetään epäuskottavana. ”Maksukyvyttömät naiset itse väittivät, että kyseessä oli laina. Heillä ei ollut tosiasiassa mitään aikomustakaan maksaa rahoja tytölle takaisin.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli raportoi vakavasta ihmiskauppatapauksesta, jossa uhrin haavoittuvuutta on hyödynnetty järjestelmällisesti. Vaikka teksti on faktapohjainen, se nostaa esiin uhrin kokeman henkisen ja taloudellisen väkivallan, mikä herättää lukijassa voimakasta myötätuntoa uhria kohtaan ja paheksuntaa tekijöitä kohtaan.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen Vihti laajempi kuva Katso kirjoittajan Joonas Alanne muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Perhe
  • Rikos
  • Oikeusistuimet
  • Lapset ja nuoret
  • Lapset

Tiedot tästä analyysistä

Tyttö pakotettiin muun muassa läpi [...384 sanaa...] tuomittujen naisten nimiä uhrin suojelemiseksi._

Sisältö haettu
10.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →