← Etusivu

Analyysi artikkelista: Huolestuttava tieto korruptiosta Suomessa

Ilta-Sanomat Uutinen 26.5.2026
Pisteet
67
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin korruption piiloisia muotoja, kuten suosintaa ja esteellisyyttä, perinteisen lahjonnan sijaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa korruptio on rakenteellista ja arkipäiväistä, mutta raportointikynnys on korkea pelon ja epätietoisuuden vuoksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli rakentuu täysin oikeusministeriön julkaiseman tiedon ja kyselytutkimuksen ympärille.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti, mutta otsikon 'huolestuttava'-sana ja valittu kehys painottavat viranomaisten viestiä korruption vakavuudesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisaineistoa asiallisesti. Vaikka otsikko on latautunut, itse tekstissä ei ole ideologista vinoumaa tai pyrkimystä ajaa tiettyä poliittista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisnäkökulma korruption yleisyydestä ja raportoinnin tärkeydestä.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Vertailua muihin maihin tai aiempiin vuosiin ei ole, vaikka kyseessä on ensimmäinen laatuaan oleva tilannekuva. — Lukijan on vaikea arvioida, onko tilanne Suomessa poikkeuksellinen vai kansainvälisesti tavanomainen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Otsikko vetoaa lukijan huoleen yhteiskunnan tilasta.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää 'huolestuttava'-sanaa luomaan kiireen ja uhan tuntua.

Tunnevetoaminen rajoittuu otsikkoon, joka on ristiriidassa tekstin asiallisen sisällön kanssa.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 68/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko 'Huolestuttava tieto' on dramatisoitu verrattuna tekstin sisältöön, jossa todetaan lahjonnan olevan vähäistä.

Klikkihoukutus: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko luo uhkakuvia ilman tarkempaa määrittelyä, mikä houkuttelee klikkaamaan: 'Huolestuttava tieto korruptiosta Suomessa'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'huolestuttava' lataa otsikon negatiivisella tunteella, vaikka itse uutinen on asiallinen raportti kyselytuloksista.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä; artikkeli keskittyy viranomaisraportointiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi kyselytutkimusta, ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin tai tahoihin, jotka vaatisivat vastineoikeutta.

5 JSN-arvio 70/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaislähteitä käyttäen.
  • JO 11: Tosiasiat ja mielipiteet on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'huolestuttava tieto' ei saa täyttä katetta tekstistä, joka käsittelee kyselytuloksia.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on suora referaatti oikeusministeriön tiedotteesta.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oikeusministeriötä ja viranomaisia, jotka pyrkivät lisäämään tietoisuutta korruptiontorjunnan tarpeesta ja kannustamaan väärinkäytösten raportointiin.
Pelissä Julkisen hallinnon luotettavuus vs. yksilön turvallisuus ilmoittajana. Juttu käsittelee jälkimmäistä — kysymystä siitä, miksi ilmoituskanavat eivät houkuttele, painottuu.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kyselyssä mainittu epäeettinen toiminta on suoraan rinnastettavissa korruptioon. ”kansalaiset pitävät avoimuuden puutetta, esteellisyyttä ja suosintaa merkittävimpinä korruptioon liittyvinä ongelmina”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan oikeusministeriön tuottamaan aineistoon ja tiedotteeseen. ”oikeusministeriön kansallisen korruptiotilannekuvan mukaan”
Tunnelma Huoli

Artikkeli nostaa esiin korruption piiloisia muotoja, kuten suosintaa ja esteellisyyttä, perinteisen lahjonnan sijaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa korruptio on rakenteellista ja arkipäiväistä, mutta raportointikynnys on korkea pelon ja epätietoisuuden vuoksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko korostaa 'huolestuttavaa tietoa', vaikka tekstin ytimessä on nimenomaan se, ettei lahjontaa pidetä merkittävänä ongelmana — otsikointi vaikuttaa tarkoituksellisesti dramatisoidulta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 86/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini86
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

86/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu täysin kyselydataan ja tilastoihin, joten niiden ristiintarkistus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • korruption yleisyys Suomessa
  • korruption muodot Suomessa

Suositellut lähteet

  • Oikeusministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen oikeusministeriö laajempi kuva Katso kirjoittajan Kirsi Jääskeläinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Puolet vastaajista kertoi havainneensa korruptiota. [...152 sanaa...] ole koko väestöä edustava otos.

Sisältö haettu
22.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →