← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kunta-alan järjestöt vauhdittavat neuvotteluja lakkovaroituksella – lakko tuntuisi ainakin päiväkodeissa ja kouluissa sekä sote-palveluissa

Yle Uutinen 14.3.2022
Pisteet
63
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli antaa äänen palkankorotuksia vaativille järjestöille ja perustelee lakon tarpeellisuutta työntekijöiden kokemalla arvostuksen puutteella. Lukijalle välittyy kuva neuvottelujen umpikujasta, jossa lakko nähdään ainoana keinona vauhdittaa sopimuksen syntymistä, samalla kun työnantajapuolen KT:n näkökulma jää referoinnin tasolle.

Uutinen Yle · 14.3.2022 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Juttu tarkastelee lakkoa sen vaikutusten kautta tavallisen kansalaisen arkeen.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta painottaa voimakkaasti järjestöjen näkökulmaa. Työnantajapuolen ääni puuttuu lähes kokonaan, mikä tekee jutusta hieman yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi työmarkkinakiistaa asiallisesti. Vaikka järjestöjen ääni dominoi, kyseessä on työmarkkinoiden normaali neuvotteluprosessi, eikä artikkeli ota ideologista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työntekijäjärjestöjen vaatimukset
  • Palkkojen nostamisen välttämättömyys

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työnantajapuolen (KT) näkemys neuvottelujen tilasta ja palkkavaatimusten perusteista puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa neuvottelujen umpikujasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli palkkauksen riittävyydestä ja arvostuksen puutteesta.

Tunteellinen sitaatti

Järjestön edustajan sitaatit korostavat työntekijöiden kokemaa epäoikeudenmukaisuutta.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan neuvottelujen perusteluihin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 24

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön lakkovaroitusta ja sen vaikutuksia.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja kertoo lakon vaikutuksista, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta asiallisesti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 24/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka työmarkkinakiista on luonteeltaan vastakkainasetteleva.

Populismi: 6/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista kehystä; järjestöjen ääni on normaalia edunvalvontaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työnantajapuoli (KT) on mainittu, mutta heidän näkemystään ei ole kysytty tai esitetty.

5 JSN-arvio 62/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

62
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumista.
  • JO 11: Mielipiteet (järjestön edustajan näkemykset) on erotettu selvästi faktoista.
  • JO 11: Järjestöjen näkemykset on selvästi merkitty sitaateiksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Työnantajapuolen (KT) näkemys puuttuu samasta yhteydestä, vaikka järjestöjä kritisoidaan tai heidän vaatimuksiaan arvioidaan.
  • JO 21: Työnantajapuolen näkemys puuttuu, vaikka kyseessä on työmarkkinakiista.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Perusraportointia ajankohtaisesta uutisaiheesta ilman merkittävää uutta taustoittavaa analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee neuvottelujärjestöjä: lakon syyt ja tavoitteet esitetään työntekijöiden näkökulmasta välttämättöminä, jolloin työnantajapuolen näkemys jää taustalle.
Pelissä Palkkataso ja työehdot vs. julkisten palvelujen turvaaminen. Juttu käsittelee pääosin työntekijöiden palkkavaatimuksia ja lakon vaikutuksia palveluihin, mutta työnantajapuolen taloudelliset reunaehdot jäävät esittämättä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että palkankorotukset ovat suora mittari työn arvostukselle. ”Kyllä pitäisi näkyä myös palkkapussissa, että meitä arvostetaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijät ja neuvottelujen vastapuoli jäävät etäisiksi, kun painopiste on järjestöjen toiminnassa. ”Neuvottelut eivät ole Helsingissä menneet niin kuin olisi toivottu.”
Kuka saa äänen Järjestöjen edustaja saa suoran äänen ja perustelee vaatimuksia, kun taas työnantajapuoli KT mainitaan vain passiivisena vastaanottajana. ”Perttu Mukkala sanoo, että jäsenet ovat valmiit tekemään osansa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli antaa äänen palkankorotuksia vaativille järjestöille ja perustelee lakon tarpeellisuutta työntekijöiden kokemalla arvostuksen puutteella. Lukijalle välittyy kuva neuvottelujen umpikujasta, jossa lakko nähdään ainoana keinona vauhdittaa sopimuksen syntymistä, samalla kun työnantajapuolen KT:n näkökulma jää referoinnin tasolle.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen JUKO laajempi kuva
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • työtaistelut
  • Tampere
  • Pirkanmaa
  • etujärjestöt
  • työehtosopimukset
  • työmarkkinapolitiikka
  • kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Lakkovaroituksen jätti kolme järjestöä. Jos [...381 sanaa...] johon kuuluvat JHL ja Jyty.

Sisältö haettu
13.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →