Analyysi artikkelista: Ylen suosikkijuontaja päätti irtisanoutua 18 vuoden työuran jälkeen – Tekee nyt sitä, minkä Yle yritti häneltä viedä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini43
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa irtisanoutumisesta voimaannuttavana valintana, jossa yksilö nousee organisaation asettamien rajoitteiden yläpuolelle. Vaikka Yle esitetään passiivisena toimijana, joka vaikeutti Pekkasen elämäntilannetta, artikkeli korostaa sovinnollisuutta ja Pekkasen menestystä itsenäisenä toimijana.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on selkeästi haastateltavan näkökulmasta kirjoitettu. Vaikka se ei ole vihamielinen, se valikoi näkökulmat, jotka tukevat Pekkasen tarinaa, ja jättää Ylen roolin yksipuoliseksi.
Artikkeli käsittelee työelämän muutosta ja yksilön kokemusta. Siinä ei ole ideologista kärkeä, vaan se keskittyy henkilökohtaiseen uratarinaan. Vahtikoira-asetelma puuttuu, koska kyseessä on enemmänkin henkilöhaastattelu kuin yhteiskunnallinen analyysi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Haastateltavan kokemus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta
- Yksilön kyky menestyä organisaation ulkopuolella
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Ylen näkemys yt-neuvottelujen taustoista ja Pekkasen tarjouksesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen version tapahtumista, mikä voi vääristää kuvaa mediatalon toiminnasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Haastateltavan kiitollisuus ja onnistuminen uudessa työssä.
Pekkasen kokemus Ylen tarjoamasta 'ota tai jätä' -tilanteesta.
Pekkasen suorat lainaukset tunteistaan irtisanoutumisen yhteydessä.
Uuden uran onnistumisten korostaminen.
Tunteisiin vetoaminen on tyypillistä henkilöhaastattelulle ja palvelee lukijan kiinnostusta ihmistarinaa kohtaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, jossa Pekkanen kertoo irtisanoutumisestaan ja uudesta työstään.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini74
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää 'et arvaa mitä tapahtui' -tyyppistä rakennetta viittaamalla siihen, mitä Yle yritti viedä.
Sana 'yritti viedä' luo vastakkainasettelun yksilön ja suuren mediatalon välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Lievä me-vs-ne-asetelma haastateltavan ja entisen työnantajan välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini6
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on yksilöhaastattelu.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yleä ei ole kuultu, vaikka se esitetään negatiivisessa valossa. Yle olisi voinut kommentoida tarjouksen taustoja.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu haastateltavan kokemuksiksi.
Heikkoudet
- JO 21: Yleä ei ole kuultu tai pyydetty kommentoimaan väitettä 'yritti viedä'.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin kohteelta.
6 Omaperäisyys
Tavanomainen henkilöhaastattelu uramuutoksesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa irtisanoutumisesta voimaannuttavana valintana, jossa yksilö nousee organisaation asettamien rajoitteiden yläpuolelle. Vaikka Yle esitetään passiivisena toimijana, joka vaikeutti Pekkasen elämäntilannetta, artikkeli korostaa sovinnollisuutta ja Pekkasen menestystä itsenäisenä toimijana.
Herää kysymys, onko artikkelin sävy tietoisesti rakennettu vastapainoksi Ylen yt-neuvottelujen aiheuttamalle negatiiviselle julkisuudelle, jotta haastateltavan siirtyminen yksityiselle sektorille näyttäytyisi mahdollisimman positiivisena tarinana.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →