← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kutsuntajärjestelmä laajentuu koko ikäluokkaa koskevaksi – kaikkien 17-vuotiaiden kutsuntainfoa kokeillaan syksyllä kolmella paikkakunnalla

Maaseudun Tulevaisuus Uutinen 13.4.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kutsuntajärjestelmän laajentamisen osaksi nuorten arkea ja vahvistaa kuvaa maanpuolustustahdon ylläpitämisestä yhteiskunnallisena tavoitteena. Lukijalle välittyy hallinnon näkökulma, jossa uudistus on looginen jatkumo aiemmille linjauksille, eikä siinä käsitellä mahdollisia vastakkaisia näkemyksiä tai uudistuksen kustannuksia.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli rakentuu puolustusministeriön tiedotteen ja viranomaisnäkökulman varaan.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali uutinen, joka raportoi viranomaistiedotteen pohjalta. Vinouma on vähäinen ja rajoittuu viranomaisnäkökulman dominanssiin, mikä on tyypillistä hallinnolliselle uutisoinnille.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei ota kantaa poliittisiin kiistoihin, vaan raportoi hallituksen ja viranomaisten linjauksista neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma uudistuksen hyödyistä.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Uudistukseen liittyvä mahdollinen kritiikki tai vaihtoehtoiset näkemykset puuttuvat. — Lukija saa vain yhden näkökulman uudistuksen tarpeellisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli keskittyy käytännön järjestelyihin ja viranomaistavoitteisiin.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja asiapitoinen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli on hallinnollinen uutinen, ei populistinen.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei sisällä kritiikkiä, joka vaatisi vastapuolen kuulemista.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista.
  • JO 7: Tiedot perustuvat viranomaislähteisiin.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkemyksiä tai kriittistä keskustelua ei ole haettu.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu suoraan STT:n uutiseen ja ministeriön tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Puolustusministeriö ja asevelvollisuusjärjestelmän kehittäjät, sillä artikkeli esittää uudistuksen hallinnollisena ja tavoitteellisena kehityksenä ilman kritiikkiä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maanpuolustustahdon vahvistaminen on yksiselitteisesti positiivinen ja tavoiteltava asia. ”vahvistamaan nuorten maanpuolustustahtoa”
Kuka saa äänen Puolustusministeriön ja viranomaisten ääni hallitsee artikkelia, kun taas nuorten tai muiden sidosryhmien näkemykset puuttuvat. ”puolustusministeri Antti Häkkänen kertoo tiedotteessa”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi kutsuntajärjestelmän laajentamisen osaksi nuorten arkea ja vahvistaa kuvaa maanpuolustustahdon ylläpitämisestä yhteiskunnallisena tavoitteena. Lukijalle välittyy hallinnon näkökulma, jossa uudistus on looginen jatkumo aiemmille linjauksille, eikä siinä käsitellä mahdollisia vastakkaisia näkemyksiä tai uudistuksen kustannuksia.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia Katso aiheen Jyväskylä laajempi kuva Katso kirjoittajan STT muut analyysit

Tiedot tästä analyysistä

Infopäivä järjestetään Espoon, Iisalmen ja [...206 sanaa...] myös pilotoitu jo jonkin verran.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →