Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomalaiset pitkään karanteeniin – Altistuivat tappavalle virukselle

Iltalehti Uutinen 12.5.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
28
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi poikkeuksellisia viranomaistoimia, kuten pitkää karanteenia, esittämällä ne välttämättöminä varotoimina. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja kontrolloidusta tilanteesta, vaikka viruksen vaarallisuutta korostetaan samalla.

Uutinen Iltalehti Heljä Salonen · 12.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaislähteisiin ja hallinnon tiedotteisiin.

28
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan neutraali raportti, mutta otsikon sanavalinta 'tappava' ohjaa lukijaa pelon suuntaan, mikä on ristiriidassa jutun asiallisen loppuosuuden kanssa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaisten toimista asiallisesti eikä aja ideologista agendaa. Otsikon dramatisointi on tyypillistä klikkiotsikointia, ei poliittista vinoumaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisten näkökulma
  • Varotoimien välttämättömyys

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten vastaavia karanteeneja on toteutettu aiemmin. — Lukija saisi paremman kuvan siitä, onko 42 vuorokauden karanteeni poikkeuksellinen vai tavanomainen käytäntö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli otsikossa

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Otsikon 'tappava virus' herättää huolta lukijassa.

Provokatiivinen otsikko

Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä.

Tunnevetoaminen rajoittuu otsikkoon; itse leipäteksti on asiallista ja informatiivista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Liioiteltu, klikki 78/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Liioiteltu

Otsikko kutsuu virusta 'tappavaksi', kun taas tekstin asiantuntija-arvio sanoo riskin olevan 'erittäin pieni'.

Klikkihoukutus: 78/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.4 Mini78
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää vahvaa tunneilmaisua 'tappava virus' luodakseen kiireen ja huolen tunnetta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'tappava' lataa otsikon voimakkaasti, vaikka itse uutisessa riskiä kuvataan pieneksi.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini0
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi ketään, vaan raportoi viranomaisten toimista.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaislähteiden kautta.
  • JO 9: Tietojen tarkistaminen viranomaisten tiedotteista.
  • JO 7: Asiallinen raportointi viranomaisten toimista.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'tappava' ei saa täyttä katetta tekstin riskiarviosta.
  • JO 15: Otsikon dramatisointi on ristiriidassa tekstin sisältämän riskiarvion kanssa.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti viranomaisten tiedotteisiin ja yleisesti saatavilla olevaan tietoon.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Viranomaistiedotuksen ja hallinnon toimien oikeuttaminen: artikkeli korostaa nopeaa reagointia ja varotoimia, mikä vahvistaa luottamusta viranomaisten kykyyn hallita terveysriskejä.
Pelissä Yksilön liikkumisvapaus vs. kansanterveyden suojaaminen. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, viranomaisten näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että 42 vuorokauden karanteeni on itsestäänselvä ja perusteltu toimenpide altistuneille. ”altistuneille suositellaan pitkää karanteenia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan karanteeniin asettamisesta. ”Heidät on asetettu karanteeniin”
Kuka saa äänen Viranomaisäänet (THL, ministeri) hallitsevat artikkelia, altistuneiden tai muiden asiantuntijoiden ääntä ei kuulu. ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Leif Lakoma kertoo”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi poikkeuksellisia viranomaistoimia, kuten pitkää karanteenia, esittämällä ne välttämättöminä varotoimina. Lukijalle välittyy kuva hallitusta ja kontrolloidusta tilanteesta, vaikka viruksen vaarallisuutta korostetaan samalla.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelin otsikko käyttää sanaa 'tappava' viruksesta, vaikka asiantuntija-arvio jutun lopussa toteaa riskin kansalaisille olevan erittäin pieni; tämä luo jännitettä otsikon ja sisällön välille.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sanan 'tappava' käyttö otsikossa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Leif Lakoma laajempi kuva → Katso kirjoittajan Heljä Salonen muut analyysit →
Leif Lakoma ECDC sanni grahn-laasonen THL WHO terveys kotimaa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tartuntataudit
  • Sairaudet
  • taudit ja häiriöt
  • Terveys
  • Virussairaudet
  • Koronavirus

Tiedot tästä analyysistä

Kaksi suomalaista Andes-hantavirukselle altistunutta on [...214 sanaa...] kasvaa ahtaissa tai suljetuissa tiloissa.

Sisältö haettu
11.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →