Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Lukijalta: Kuka auttaa, jos sote-järjestöjen tuki katoaa?

Maaseudun Tulevaisuus Mielipidekirjoitus 5.7.2025
Pisteet
54
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Kirjoittaja vastustaa sote-järjestöjen rahoitusleikkauksia ja käyttää tutkimustietoa tukeakseen näkemystään leikkausten haitallisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, että leikkaukset ovat paitsi epäsuosittuja, myös yhteiskunnallisesti vaarallisia, sillä ne siirtävät palvelutarpeen hyvinvointialueiden kustannettavaksi tai jättävät ihmiset vaille tukea.

Kyseessä on järjestöedustajan kirjoittama mielipidekirjoitus, joka ajaa järjestöjen rahoituksen säilyttämistä.

Mielipidekirjoitus Maaseudun Tulevaisuus Ulla Kiuru · 5.7.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja edustaa järjestökentän etujärjestöä ja tarkastelee asiaa järjestöjen toimintaedellytysten näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kirjoitus on mielipidekirjoitus, joten sen yksipuolisuus on genren mukaista. Se käyttää valikoivasti tutkimustietoa tukemaan järjestöjen etua ja jättää huomioimatta hallituksen perustelut leikkauksille.

Poliittinen kehystys Vasen

Kirjoitus ajaa järjestöjen julkisen rahoituksen säilyttämistä, mikä on tyypillisesti vasemmistolainen tai arvoliberaali näkökulma suhteessa hallituksen leikkauspolitiikkaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sote-järjestöjen rahoituksen leikkausten haitallisuus
  • Kansalaisten laaja tuki järjestöjen rahoitukselle

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Sote-järjestöt
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Hallituksen perustelut leikkauksille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi leikkauksia tehdään (esim. valtiontalouden tasapainottaminen).
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten palveluiden katoamisesta.

Paheksunta / viha

Moraalinen paheksunta hallituksen leikkauspolitiikkaa kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'turvaverkkojen ulkopuolelle' kuvaamaan leikkausten seurauksia.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yleistetään järjestöjen merkitys kattamaan koko yhteiskunnan turvallisuus.

Tunnevetoaminen on tyypillistä mielipidekirjoitukselle, jossa tavoitteena on vaikuttaa päätöksentekijöihin ja yleiseen mielipiteeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kirjoituksen sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on kysyvä ja suoraan aiheeseen liittyvä, ei varsinainen klikkiotsikko.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen kysymys, joka ei sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 30/100

Kirjoitus asettaa hallituksen ja järjestöt vastakkain, mutta ei dehumanisoi osapuolia.

Populismi: 40/100

Käyttää 'kansan tahtoa' (kyselytutkimus) argumenttina hallituksen päätöksiä vastaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekirjoitus, johon ei sovelleta samanaikaista kuulemista.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan oma kannanotto, joka on erotettu uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki puuttuu, sillä kirjoittaja käyttää omaa etujärjestöään tukevaa tutkimusta ilman vastakkaisia näkökulmia.
6 Omaperäisyys 30/100
30/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoitus toistaa järjestökentän vakiintuneita argumentteja rahoitusleikkauksista.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sote-järjestöjä ja niiden rahoituksen jatkuvuutta ajavia tahoja, kuten SOSTEn kaltaisia kattojärjestöjä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että järjestöjen palvelut ovat suoraan korvaavia tai ennaltaehkäiseviä hyvinvointialueiden palveluille, eikä kyseenalaista järjestöjen rahoituksen tehokkuutta. ”ihmiset hakevat ennen pitkää apua jo valmiiksi tiukoilla olevilta hyvinvointialueilta”
Kuka saa äänen Kirjoittaja edustaa SOSTEn näkökulmaa ja käyttää tutkimustietoa oman argumenttinsa vahvistamiseen. ”Sote-järjestöjen E2 Tutkimuksella teettämään edustavaan kansalaiskyselyyn vastasi 1 020 suomalaista”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Kirjoittaja vastustaa sote-järjestöjen rahoitusleikkauksia ja käyttää tutkimustietoa tukeakseen näkemystään leikkausten haitallisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, että leikkaukset ovat paitsi epäsuosittuja, myös yhteiskunnallisesti vaarallisia, sillä ne siirtävät palvelutarpeen hyvinvointialueiden kustannettavaksi tai jättävät ihmiset vaille tukea.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja on SOSTEn viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, mikä selittää tekstin vahvan lobbaavan sävyn ja järjestöjen roolin korostamisen yhteiskunnan tukipilareina.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Auktoriteettiin vetoaminen Lieva

Käytetään kyselytutkimusta (E2 Tutkimus) osoittamaan, että 'kansa' on kirjoittajan puolella.

9 Tilastokytkos 75/100, 2 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli nojaa vahvasti väitteisiin leikkausten suuruudesta ja kansalaisten mielipiteistä. Ristiintarkistus virallisista budjettiasiakirjoista olisi tarpeen.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • sote-järjestöjen valtionavustukset
  • kansalaisten mielipiteet sote-leikkauksista

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Ulla Kiuru muut analyysit →
politiikka työelämä Soste Suomen sosiaali ja terveys ry E2 Tutkimus
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide
  • sote-järjestöt
  • valtionavustusleikkaukset
  • Suomen hallitus
  • sosiaali ja terveys
  • kansalaisjärjestöt

Tiedot tästä analyysistä

Jos sote-järjestöt eivät enää pysty [...276 sanaa...] Suomen sosiaali ja terveys ry

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →