Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Krista Kiurua lyötiin kasvoihin, nyt pahoinpitely etenee syyttäjälle

Yle Uutinen 17.1.2025
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
10
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi kansanedustajaan kohdistuneesta pahoinpitelystä ja poliisitutkinnan etenemisestä. Lukijalle välittyy kuva satunnaisesta väkivallanteosta, jossa poliittinen motiivi on suljettu pois, mutta samalla nostetaan esiin epäillyn rikostausta, mikä antaa kuvan toistuvasta väkivaltakäyttäytymisestä.

Uutinen Yle Merja Niilola · 17.1.2025 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti poliisin esitutkintamateriaaliin ja viranomaistiedotukseen.

10
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali uutisraportti, joka keskittyy viranomaistietojen välittämiseen. Vinoumia ei ole havaittavissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee rikostaapausta neutraalisti ilman poliittista kehystämistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliisin esitutkinnan tulokset

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Faktapohjainen raportointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva, eikä se pyri vetoamaan lukijan tunteisiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti: Krista Kiurua lyötiin kasvoihin, nyt pahoinpitely etenee syyttäjälle.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: Krista Kiurua lyötiin kasvoihin, nyt pahoinpitely etenee syyttäjälle.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on rikostutkintaa koskeva uutinen, jossa epäilty on tullut kuulluksi esitutkinnassa.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot perustuvat poliisin esitutkintaan.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.
  • JO 7: Lähteet tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu viranomaistiedotteeseen, mikä on tyypillistä uutisoinnille.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pahoinpitelyn tekijän toimijuus on selkeä, mutta poliisin rooli tutkinnan edistäjänä korostuu neutraalina toimijana. ”Helsingin poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa poliisin esitutkintatietoihin ja epäillyn omaan selitykseen, uhrin ääntä ei kuulu. ”Epäilty kertoi kuulusteluissa, että hän oli aiheuttanut häiriötä”

Artikkeli raportoi kansanedustajaan kohdistuneesta pahoinpitelystä ja poliisitutkinnan etenemisestä. Lukijalle välittyy kuva satunnaisesta väkivallanteosta, jossa poliittinen motiivi on suljettu pois, mutta samalla nostetaan esiin epäillyn rikostausta, mikä antaa kuvan toistuvasta väkivaltakäyttäytymisestä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sdp laajempi kuva → Katso kirjoittajan Merja Niilola muut analyysit →
Sdp Rikos kotimaa Helsingin poliisi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • politiikka
  • Krista Kiuru
  • pahoinpitely
  • poliisi
  • kansanedustajat

Tiedot tästä analyysistä

Poliisi on saanut valmiiksi tutkintansa [...100 sanaa...] klo 15:46 poliisin tiedotteen tiedoilla._

Sisältö haettu
4.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →