Analyysi artikkelista: Mikä ajaisi Islannin EU:n suuntaan? ”Norja”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Islannin EU-kielteisen päätöksen ensisijaisesti Suomen ja EU:n kannalta harmillisena menetyksenä. Lukijalle välittyy kuva, että Islannin päätös oli seurausta onnistuneesta kampanjoinnista eikä välttämättä syvällisestä EU-vastaisuudesta, ja että tulevaisuuden suunta riippuu Norjan mahdollisista ratkaisuista.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä se nojaa vain suurlähettilään tulkintaan. Tämä painottaa Suomen ja EU:n näkökulmaa Islannin sisäisen päätöksenteon kustannuksella.
Artikkeli raportoi diplomaatin näkemyksiä eikä ota kantaa ideologisesti. Vaikka se painottaa EU-myönteistä näkökulmaa, se tekee sen asiantuntija-analyysin muodossa ilman kärkevää poliittista kehystystä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU-jäsenyyden hyödyllisyys
- Suomen ja Islannin välinen yhteistyö
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Islannin EU-vastaisen leirin argumentteja ei esitetä suoraan. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi islantilaiset enemmistönä vastustivat neuvotteluja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Analyyttinen ote Islannin poliittiseen tilanteeseen.
Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan tarjoaa diplomaattisen analyysin tilanteesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa pohditaan Islannin EU-suuntaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on hieman arvoituksellinen mutta liittyy suoraan tekstin sisältöön.
Otsikko on neutraali ja kuvaa tekstin spekulatiivista pohdintaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna3
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistista kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyyttinen katsaus, ei kritiikkiä kohdistava juttu, joten vastineoikeutta ei synny.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumista.
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on selvästi erotettu faktoista suurlähettilään pohdintoina.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki jää ohueksi, kun vain yksi suomalainen diplomaatti tulkitsee Islannin sisäpoliittista tilannetta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tavanomainen uutisraportti, joka perustuu haastatteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Islannin EU-kielteisen päätöksen ensisijaisesti Suomen ja EU:n kannalta harmillisena menetyksenä. Lukijalle välittyy kuva, että Islannin päätös oli seurausta onnistuneesta kampanjoinnista eikä välttämättä syvällisestä EU-vastaisuudesta, ja että tulevaisuuden suunta riippuu Norjan mahdollisista ratkaisuista.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei haastateltu lainkaan islantilaista asiantuntijaa tai poliitikkoa, mikä jättää Islannin sisäisen keskustelun ja motiivit suomalaisen diplomaatin tulkinnan varaan.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkelissa mainitaan äänestysprosentti ja äänten ero, jotka ovat tarkistettavissa tilastoista.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Islannin EU-kansanäänestyksen tulokset
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Eurostat
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →