← Etusivu

Analyysi artikkelista: EK iski tiskiin rajut veroesitykset – vaatii myös työntekijöille isoja muutoksia

Ilta-Sanomat Uutinen 28.5.2026
Pisteet
55
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
55
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
40
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Oikea Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli listaa EK:n vaalitavoitteet, jotka keskittyvät verotuksen keventämiseen ja työelämän sääntelyn purkamiseen. Lukijalle välittyy kuva järjestöstä, joka ajaa aktiivisesti työntekijöiden etujen heikentämistä ja yritysten verotuksen keventämistä, mutta vastapuolen näkökulmia tai vaikutusarvioita työntekijöille ei tuoda esiin.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: elinkeino

Artikkeli tarkastelee vaalikauden tavoitteita puhtaasti työnantajajärjestön näkökulmasta.

55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se esittää vain EK:n vaatimukset ilman vastapainoa tai työntekijäjärjestöjen kommentteja. Tämä ohjaa lukijan näkemään esitykset annettuna faktana.

Poliittinen kehystys Oikea

Koska artikkeli antaa tilaa vain työnantajapuolen tavoitteille ilman kriittistä vastapainoa, lukijan ajatus taipuu helposti näiden tavoitteiden suuntaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Työnantajapuolen tavoitteet

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Työntekijäjärjestöjen tai muiden sidosryhmien näkemykset puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa esitysten vaikutuksista tai niiden vastustuksesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli työntekijöiden etujen heikentymisestä.

Latautunut kieli

Sanojen 'rajut' ja 'isoja muutoksia' käyttö korostaa esitysten vaikutusta.

Tunnevetoaminen on lievää ja kytkeytyy otsikon sanavalintoihin, jotka dramatisoivat EK:n tavoitteita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 30/100

Otsikko käyttää vahvoja sanoja kuten 'rajut' ja 'isoja muutoksia' luodakseen kiireen ja merkittävyyden tuntua.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'rajut' lataa otsikon ja antaa ymmärtää, että esitykset ovat poikkeuksellisen kovia.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua työnantajien ja työntekijöiden välille ilman, että kumpaakaan leiriä demonisoidaan.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populismia; kyseessä on järjestöpoliittinen uutisointi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Työntekijäjärjestöjä ei ole kuultu, vaikka esitykset koskettavat suoraan työntekijöiden etuja.

5 JSN-arvio 40/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tavoitteet on erotettu uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, työntekijäpuolen ääni puuttuu.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusluonteinen tiedoteuutinen, joka ei sisällä omaa analyysia tai uutta tietoa järjestön julkaisun ulkopuolelta.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Elinkeinoelämän keskusliittoa (EK) nostamalla sen tavoitteet julkiseen keskusteluun ja asettamalla ne vaalikauden agendaksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että EK:n esittämät muutokset ovat vaalikauden keskeisiä keskustelunaiheita. ”EK iski tiskiin rajut veroesitykset – vaatii myös työntekijöille isoja muutoksia”
Kuka saa äänen Artikkeli antaa äänen lähes yksinomaan EK:lle ja sen tavoitteille. ”Elinkeinoelämän keskusliitto EK on lyönyt tiskiin tavoitteensa”
Tunnelma Huoli

Artikkeli listaa EK:n vaalitavoitteet, jotka keskittyvät verotuksen keventämiseen ja työelämän sääntelyn purkamiseen. Lukijalle välittyy kuva järjestöstä, joka ajaa aktiivisesti työntekijöiden etujen heikentämistä ja yritysten verotuksen keventämistä, mutta vastapuolen näkökulmia tai vaikutusarvioita työntekijöille ei tuoda esiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy puhtaasti EK:n vaatimuslistaan ilman kriittistä tarkastelua tai vastapuolen kommentteja, mikä tekee siitä enemmän EK:n tavoitteiden välittäjän kuin monipuolisen uutisraportin.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sanojen 'rajut' ja 'vaatii' käyttö luo kuvan aggressiivisesta tavoitteenasettelusta.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

EK:n esitykset yhteisöveron alentamisesta ja työaikojen muutoksista ovat talouspoliittisia, joiden vaikutuksia voisi arvioida tilastollisin menetelmin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • yhteisöveron vaikutus
  • työajan pidentämisen vaikutukset

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Valtiovarainministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Elinkeinoelämän keskusliitto laajempi kuva Katso kirjoittajan Erno Laisi muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli tavoitteensa tulevalle [...122 sanaa...] EK julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa kevätseminaarissaan torstaina.

Sisältö haettu
29.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →