Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Räsänen: Suomi torjuu Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyyden

Yle Uutinen 21.9.2011
Pisteet
61
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen ja Hollannin veto-oikeuden käytön ja esittää sen välttämättömänä keinona painostaa Bulgariaa ja Romaniaa uudistuksiin. Lukijalle välittyy kuva, että maiden tekninen valmius on toissijainen verrattuna poliittiseen luottamukseen, mikä tekee Schengen-jäsenyydestä ensisijaisesti poliittisen pelinappulan.

Uutinen Yle · 21.9.2011 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu sisäministerin näkökulmasta ja välittää viranomaistason perusteluja.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa lähes täysin sisäministeri Räsäsen haastatteluun, mikä tekee siitä hallituksen näkökulmaa korostavan. Vaikka sävy on asiallinen, vastapuolen ääni puuttuu, mikä nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi hallituksen virallista linjaa ja sen perusteluja. Vaikka näkökulma on yksipuolinen, kyseessä on hallituksen toiminnan vahtiminen ja raportointi, eikä artikkeli sisällä ideologista julistusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen hallituksen perustelut veto-oikeuden käytölle

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Bulgarian ja Romanian hallitusten vastineet tai näkemykset puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen tilanteesta.
  • Tausta Puolan ehdottaman kompromissin yksityiskohdat ja sen hylkäämisen tarkemmat perusteet puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä, miksi kompromissi ei kelvannut Suomelle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli EU:n ulkorajojen turvallisuudesta ja korruptiosta.

Latautunut kieli

Termit kuten 'jyrkkä vastustus' ja 'painostuskeino' lataavat tilannetta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy ministerin perusteluihin, ei toimitukselliseen kerrontaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen: "Räsänen: Suomi torjuu Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyyden".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi päätöksen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo asetelman Suomen ja jäsenyyttä hakevien maiden välille, mutta kieli pysyy asiallisena.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on hallituksen virallisen linjan raportointi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Bulgariaa ja Romaniaa kritisoidaan korruptiosta ja rikollisuudesta, mutta niille ei ole annettu mahdollisuutta vastata väitteisiin.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selkeästi.
  • JO 7: Lähde on nimetty ja haastateltu.
  • JO 7: Lähde on selkeästi yksilöity.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä Bulgarian ja Romanian näkemyksiä ei ole kysytty.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on jäänyt puutteelliseksi.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti ajankohtaisesta poliittisesta päätöksestä.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen hallituksen linjaa, jossa Schengen-laajentumisen vastustaminen esitetään vastuullisena ja perusteltuna toimena oikeusvaltioperiaatteiden turvaamiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Schengen-jäsenyyden evääminen on tehokas ja hyväksyttävä keino painostaa maita sisäisiin uudistuksiin. ”Schengen-jäsenyys on viimeinen painostuskeino, jolla maat saadaan tekemään jotain korruptiolle ja rikollisuudelle.”
Kuka saa äänen Sisäministeri Räsänen on artikkelin ainoa ääni; Bulgarian ja Romanian hallitusten tai EU-komission näkemyksiä ei siteerata. ”kertoo YLE Uutisten tavoittama sisäasiainministeri Päivi Räsänen.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli normalisoi Suomen ja Hollannin veto-oikeuden käytön ja esittää sen välttämättömänä keinona painostaa Bulgariaa ja Romaniaa uudistuksiin. Lukijalle välittyy kuva, että maiden tekninen valmius on toissijainen verrattuna poliittiseen luottamukseen, mikä tekee Schengen-jäsenyydestä ensisijaisesti poliittisen pelinappulan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata tarkemmin Puolan ehdottaman kompromissin sisältöä tai sitä, miksi Suomi vastustaa myös lentokenttien ja satamien avaamista, mikä voisi auttaa lukijaa ymmärtämään vastustuksen laajuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja termejä kuten 'painostuskeino' kuvaamaan Schengen-jäsenyyttä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Hollanti laajempi kuva →
Hollanti Bulgaria Suomi Puola Euroopan unioni Romania Päivi Räsänen politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • talous
  • kotimaa
  • ulkomaat
  • Päivi Räsänen
  • Bulgaria
  • Schengen-alue
  • Romania
  • Suomen Kristillisdemokraatit (KD)

Tiedot tästä analyysistä

Suomi ei hyväksy Bulgarian ja [...254 sanaa...] sitä ennen uudistuksia, ehdottaa Räsänen.

Sisältö haettu
4.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →