Analyysi artikkelista: Kirja | Satonen haustaan Kelan pääjohtajaksi: ”Paha poliittinen virhe”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli toimii Arto Satosen kirjan markkinointina ja hänen poliittisen perintönsä hallittuna uudelleenarviointina. Lukijalle välittyy kuva Satosesta suoraselkäisenä poliitikkona, joka myöntää virheensä, mutta samalla artikkeli normalisoi hallituksen ja SAK:n väliset salaiset tapaamiset osana normaalia poliittista peliä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen uutisena, mutta se on sisällöllisesti hyvin lähellä Satosen omaa narratiivia. Koska kyseessä on kirja-arvio/uutinen kirjasta, tämä on odotettavissa, mutta se nostaa vinoumapisteitä, koska vastapuolen ääni puuttuu.
Artikkeli raportoi poliittisia tapahtumia Satosen näkökulmasta, mutta ei ota kantaa ideologisesti. Se kuvaa hallituksen sisäistä peliä ja neuvotteluja ilman, että media itse asettuisi poliittiselle kannalle.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Arto Satosen oma tulkinta poliittisista tapahtumista
- Hallituksen työelämäuudistusten onnistuminen
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma SAK:n johdon tai muiden neuvotteluosapuolten näkökulma tapaamisiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan siitä, mitä salaisissa tapaamisissa tapahtui ja miten ne vaikuttivat lakkojen päättymiseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Satonen kuvaa poliittista päätöksentekoa käytännönläheisenä, jopa arkisena prosessina.
Satonen käyttää Big Mac -ateriaa kuvaamaan helpotustaan uudistuksen läpimenosta.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy Satosen omiin kokemuksiin, ei median pyrkimykseen manipuloida lukijaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa Satonen itse kutsuu hakuaan virheeksi.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini34
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää sisällön, mutta käyttää lainausta herättämään huomiota.
Otsikko raportoi Satosen oman arvion, ei median omaa kantaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli raportoi poliittisia jännitteitä, mutta ei itse polarisoi.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta, vaikka Satonen viittaakin 'tavallisiin kansalaisiin'.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SAK:n johtoa (Eloranta, Rönni-Sällinen) käsitellään neuvottelujen osapuolina, mutta heitä ei ole kuultu artikkelissa.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja Satosen omat arviot on selvästi erotettu toimittajan raportoinnista.
- JO 10: Lähteet (kirja) on nimetty selvästi.
- JO 11: Selkeä erottelu Satosen omien sanojen ja uutistekstin välillä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka artikkeli käsittelee kiisteltyjä poliittisia tapahtumia.
- JO 21: Vastapuolen (esim. SAK:n johto) kommentit puuttuvat, vaikka heitä käsitellään kriittisissä neuvottelutilanteissa.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan uuteen kirjaan, mikä antaa sille uutisarvoa, mutta se ei tarjoa uutta riippumatonta tutkivaa journalismia.
7 Rivien välistä
Artikkeli toimii Arto Satosen kirjan markkinointina ja hänen poliittisen perintönsä hallittuna uudelleenarviointina. Lukijalle välittyy kuva Satosesta suoraselkäisenä poliitikkona, joka myöntää virheensä, mutta samalla artikkeli normalisoi hallituksen ja SAK:n väliset salaiset tapaamiset osana normaalia poliittista peliä. Satosen oma ääni on hallitseva, ja hallituksen sisäiset jännitteet esitetään hallittuna kompromissien tekemisenä.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin vahvasti Satosen omaan narratiiviin ilman laajempaa ulkopuolista kommentointia tai vastapuolen (esim. SAK:n johdon) näkökulmaa tapaamisiin, mikä voisi antaa tasapainoisemman kuvan neuvottelujen luonteesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →