Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Nyt tuli synkät luvut Suomen työmarkkinoilta

Iltalehti Uutinen 27.5.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.4 Mini92
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli vahvistaa kuvaa Suomen talouden ja työmarkkinoiden pitkittyneestä ahdingosta. Vaikka mukana on pieniä merkkejä luottamuksen kohenemisesta, lukijalle välittyy viesti, että käänne parempaan on yhä kaukana ja epävarmuus on uusi normaali.

Uutinen Iltalehti Mika Koskinen · 27.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee tilannetta ekonomistien ja tilastolaitosten kautta.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali raportti, joka nojaa virallisiin tilastoihin. Vinouma on vähäistä ja liittyy lähinnä siihen, että painopiste on talouseliitin ja ekonomistien tulkinnoissa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tilastoja ja asiantuntijalausuntoja ilman selkeää ideologista agendaa. Se noudattaa vahtikoira-journalismin periaatteita raportoimalla talouden epävarmuudesta neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Talousasiantuntijoiden näkökulma
  • Makrotaloudelliset indikaattorit

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Työttömyyden kasvu ja talouden epävarmuus luovat huolta tulevaisuudesta.

Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan järkeen esittämällä tilastotietoa.

Latautunut kieli

Sana 'synkät' otsikossa ja 'alakulo' tekstissä värittävät raportointia.

Tunteisiin vetoaminen on maltillista ja perustuu esitettyihin lukuihin, ei liioitteluun.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 42/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 42/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini42
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on dramaattinen, mutta vastaa artikkelin sisältöä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko käyttää sanaa 'synkät', joka lataa tunnelmaa, mutta se perustuu esitettyihin lukuihin.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli on asiallinen ja tilastokeskeinen.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi tilastoja, ei kritisoi yksittäisiä tahoja.

4 JSN-arvio 95/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi toisistaan.
  • JO 7: Artikkeli nojaa vahvasti virallisiin tilastolähteisiin.
  • JO 10: Lähteet on ilmoitettu selkeästi.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti julkaistuihin tilastotiedotteisiin.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee talousanalyytikoita ja elinkeinoelämän edustajia, sillä se keskittyy makrotaloudellisiin indikaattoreihin ja asiantuntija-arvioihin, jättäen työttömien tai työntekijöiden arjen kokemukset taustalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että talousluottamuksen ja työllisyyslukujen kehitys on lukijalle ensisijaisen tärkeä mittari yhteiskunnan tilasta. ”Nyt tuli synkät luvut Suomen työmarkkinoilta”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Työmarkkinoiden heikon tilanteen syyt häivytetään passiivisiin ilmiöihin, kuten 'alakuloon' tai 'kriisiin', ilman että nimetään konkreettisia päätöksentekijöitä. ”Asuntorakentamisen alakulo on ollut eräs keskeinen huonon työllisyyskehityksen syy”
Kuka saa äänen Asiantuntijoille annetaan tilaa tulkita lukuja, kun taas työttömien ääni jää tilastolliseksi massaksi. ”Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi huhtikuun työmarkkinadataa.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli vahvistaa kuvaa Suomen talouden ja työmarkkinoiden pitkittyneestä ahdingosta. Vaikka mukana on pieniä merkkejä luottamuksen kohenemisesta, lukijalle välittyy viesti, että käänne parempaan on yhä kaukana ja epävarmuus on uusi normaali.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää synkän työmarkkinauutisen ja kuluttajien luottamuksen yhteen juttuun; tämä voi luoda lukijalle voimakkaamman negatiivisen kokonaisvaikutelman kuin jos uutiset olisi käsitelty erillään.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Tilastokytkos 95/100, 3 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini96
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
95/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu kokonaan tilastollisiin lukuihin, joiden oikeellisuus on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • työllisyysaste Suomessa
  • kuluttajien luottamusindikaattori
  • työttömyysaste

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jouko Kangasniemi laajempi kuva → Katso kirjoittajan Mika Koskinen muut analyysit →
Jouko Kangasniemi Jukka Appelqvist Elinkeinoelämän keskusliitto työelämä talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Työllisyys ja työttömyys
  • Tilastokeskus (Suomi)
  • Työttömyys
  • Makrotalous ja talouspolitiikka
  • Työllisyys

Tiedot tästä analyysistä

Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus koheni hieman. [...651 sanaa...] Jouko Kangasniemi summaa EK:n tiedotteessa.

Sisältö haettu
20.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →