← Etusivu

Analyysi artikkelista: Professori varoittaa: Venäjällä voi alkaa jättimäinen liikekannallepano

Ilta-Sanomat Uutinen 5.8.2026
Pisteet
50
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • Mistral Small65
  • GPT-5.4 Mini62

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • Mistral Small60
  • GPT-5.4 Mini54

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä kriisiytyvänä valtiona, jonka johtaja on ajautumassa strategiseen umpikujaan. Lukijalle välittyy vaikutelma väistämättömästä eskalaatiosta, jossa liikekannallepano nähdään ainoana keinona jatkaa sotaa.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli perustuu asiantuntijapaneelin näkemyksiin ja analyysiin.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa yksipuolisesti suomalaisten asiantuntijoiden arvioihin. Vaikka kyseessä on uutisraportti paneelista, valitut sitaatit ja kehystys painottavat voimakkaasti Venäjän epäonnistumista ja uhkaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa ja Venäjän tilannetta, mikä on Suomessa laajasti jaettu huoli. Vaikka kehystys on kriittinen Venäjän hallintoa kohtaan, se noudattaa vahtikoiran roolia eikä edusta ideologista vasemmisto-oikeisto-jakoa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Venäjän sotilaallinen ja taloudellinen kriisi
  • Tarve Suomen varautumiselle

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän hallinnon viralliset perustelut toimilleen puuttuvat. — Lukija saa vain yhden puolen tilannekuvasta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Uhkakuvien korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Huoli Venäjän mahdollisesta liikekannallepanosta ja sen vaikutuksista.

Epäluottamus

Epäluottamus Venäjän vaalien rehellisyyttä kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten jättimäinen ja massiivinen.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Ikkunoista putoamisen mainitseminen luo synkän ja uhkaavan tunnelman.

Tunnevetoaminen on sidottu asiantuntijoiden arvioihin, mutta kielelliset valinnat ja ikkuna-anekdootti vahvistavat uhkaavaa sävyä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 63/100, kärjistys 58

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 63/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small75
  • GPT-5.4 Mini63

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää varoittavaa sävyä ja spekulatiivista skenaariota huomion herättämiseksi.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana jättimäinen yhdessä varoituksen kanssa luo uhkakuvia korostavan sävyn.

Kärjistys: 58/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • Mistral Small70
  • GPT-5.4 Mini58

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli luo selvän me-vs-he-asetelman Venäjän hallinnon ja länsimaisen turvallisuusajattelun välille.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10
  • GPT-5.4 Mini5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta, kyseessä on asiantuntija-analyysi.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 60/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja arviot on selkeästi osoitettu asiantuntijoille.
  • JO 10: Lähteet on nimetty ja niiden taustat avattu.
  • JO 7: Asiantuntijoiden rooli on selkeä.

Heikkoudet

  • JO 21: Venäjän hallinnon näkökulma puuttuu, vaikka se on kritiikin kohde.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen jää puuttumaan.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi paneelikeskustelusta, joka on tyypillinen uutisaihe.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee turvallisuuspoliittista keskustelua, joka korostaa Venäjän sisäistä epävakautta ja tarvetta Suomen varautumiselle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän vaalit ovat täysin manipuloituja ja vailla demokraattista pohjaa. ”Ja sehän ei ole vaalit vaan näytös”
Kuka saa äänen Asiantuntijoiden ääni dominoi, kun taas Venäjän hallinnon näkökulma puuttuu kokonaan. ”Tiedustelututkimuksen professorin Kari Liuhdon mukaan Putin tarvitsee jopa 300–500 000 miestä”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä kriisiytyvänä valtiona, jonka johtaja on ajautumassa strategiseen umpikujaan. Lukijalle välittyy vaikutelma väistämättömästä eskalaatiosta, jossa liikekannallepano nähdään ainoana keinona jatkaa sotaa. Samalla normalisoidaan ajatus Venäjän mahdollisesta romahduksesta ja siihen varautumisesta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi paneelikeskustelun asiantuntijoiden (Liuhto, Särkkä, Romakkaniemi) näkemykset esitetään ikään kuin ne olisivat yksimielinen ennuste tulevasta, vaikka kyseessä on spekulatiivinen keskustelufoorumi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita adjektiiveja kuvaamaan Venäjän toimia.

9 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small30
  • GPT-5.4 Mini61

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli tekee väitteitä sotilaallisista tarpeista ja taloudellisista ongelmista, jotka vaatisivat tilastollista tukea.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Venäjän liikekannallepanon tarve
  • Venäjän talouskehitys

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Ulkopoliittinen instituutti
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Iro Särkkä laajempi kuva Katso kirjoittajan Mira Kokko muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tiedustelututkimuksen professorin Kari Liuhdon mukaan [...348 sanaa...] ikkunasta. Ilmiö on yhdistetty salamurhiin.

Sisältö haettu
8.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →