Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Itämerestä tuli rauhaton meri

Yle Analyysi 26.10.2016
Pisteet – Ei laskettavissa Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu – Ei arvioitavissa
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Venäjän sotilaalliset liikkeet Itämerellä ensisijaisesti taitavana viestintänä ja pelotteena, ei välttämättä välittömänä hyökkäysuhkana. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjä hallitsee narratiivia, kun taas Nato luottaa avoimuuteen, mikä saattaa kuitenkin luoda vääristyneen kuvan voimasuhteista.

Analyysi Yle Marjo Näkki · 26.10.2016 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Kirjoittaja toimii Baltian-kirjeenvaihtajana, mikä antaa jutulle asiantuntijaperspektiivin alueen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyysi, jossa subjektiivinen ote on sallittu. Vinouma syntyy siitä, että Venäjän toiminta kehystetään lähes yksinomaan viestinnäksi, mikä saattaa vähätellä sotilaallista uhkaa tai toisaalta korostaa sitä liikaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli tarkastelee turvallisuuspolitiikkaa vahtikoiran näkökulmasta. Vaikka kieli on paikoin latautunutta, se ei aja selkeää ideologista agendaa vaan analysoi strategista tilannetta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Naton avoimuus vs. Venäjän strateginen viestintä
  • Venäjän sotilaallinen ylivoima alueella

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän omien turvallisuusintressien tarkempi taustoitus puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan Venäjän motiiveista, jos niitä tarkastellaan vain viestintänä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli Itämeren turvallisuustilanteen kiristymisestä.

Realismi

Asiallinen arvio sotilaallisista realiteeteista.

Latautunut kieli

Ilmaisut kuten 'hiton hyvää viestintää' ja 'tahattoman koominen' lataavat tekstiä.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäjän ja Naton välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja sopii analyyttiseen genreen, jossa kirjoittaja pyrkii tuomaan ilmiön ymmärrettäväksi lukijalle.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee Itämeren kiristynyttä tilannetta.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin teemaa, mutta käyttää hieman dramatisoivaa ilmaisua 'rauhaton meri'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva: 'Analyysi: Itämerestä tuli rauhaton meri'.

Kärjistys: 30/100

Artikkeli kuvaa vastakkainasettelua, mutta ei demonisoi osapuolia, vaan analysoi niiden strategioita.

Populismi: 20/100

Ei populistisia piirteitä; artikkeli pysyy asiantuntija-analyysin rajoissa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaisia ei ole kuultu artikkelissa, vaikka heidän toimintaansa kritisoidaan.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi tarjoaa kirjoittajan oman näkökulman, joka on tyypillinen kirjeenvaihtajan analyysille.

6 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee länsimaista turvallisuuspoliittista näkökulmaa, jossa Venäjän toiminta nähdään strategisena viestintänä ja pelotteena, mikä korostaa Naton avoimuuden ja Venäjän voimannäytön välistä asetelmaa.
Pelissä Sotilaallinen pelote vs. avoin tiedonvälitys. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä ja pohtii, miten avoimuus voi johtaa näkökulman vääristymiin Venäjän todellisesta voimasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän ulkopolitiikka on ensisijaisesti strategista viestintää. ”Venäläisalusten saapuminen Itämerelle on uusin näyte siitä, miten Venäjä tekee ulkopolitiikkaa – voimalla, mikä on samalla hiton hyvää viestintää”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän toimijuus korostuu aktiivisena viestijänä, kun taas Naton toiminta esitetään reaktiivisena. ”Venäjä on taitava käyttämään kaikki liikkeensä viestintänä.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa kirjoittajan omaan analyysiin ja referoi Baltian maiden näkemyksiä, mutta ei anna ääntä Venäjän edustajille. ”Baltit kuvaavat tilannetta niin, että Venäjä varustautuu hyökkäystarkoituksiin”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli kehystää Venäjän sotilaalliset liikkeet Itämerellä ensisijaisesti taitavana viestintänä ja pelotteena, ei välttämättä välittömänä hyökkäysuhkana. Lukijalle välittyy kuva, jossa Venäjä hallitsee narratiivia, kun taas Nato luottaa avoimuuteen, mikä saattaa kuitenkin luoda vääristyneen kuvan voimasuhteista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan valinta käyttää ilmaisua 'hiton hyvää viestintää' tarkoituksellinen keino inhimillistää tai jopa ironisoida Venäjän aggressiivista toimintaa, mikä antaa analyysille kolumnimaisen, subjektiivisen sävyn.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään epämuodollisia ja latautuneita ilmauksia analyysin maustamiseen.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Marjo Näkki muut analyysit →
Nato Ulkomaat Venäjä itämeri politiikka Britannia Kaliningrad
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Analyysit (Yle Uutiset)
  • ulkomaat
  • Venäjä
  • vesikulkuneuvot
  • Itämeri
  • Baltia
  • Kaliningrad
  • Nato

Tiedot tästä analyysistä

Venäläisalusten saapuminen Itämerelle on uusin [...339 sanaa...] se on todella vahva viesti.

Sisältö haettu
24.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →