Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Uutta tietoa Stubbin salaisesta chat-ryhmästä, joka joutui tutkintaan

Iltalehti Uutinen 7.7.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
18
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • Mistral Small20

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
83
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small85

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli tuo esiin jännitteen presidentin kanslian virallisen salassapitopäätöksen ja median vaatiman läpinäkyvyyden välillä. Vaikka viestien sisältö pysyy salassa, artikkelin kehystys nostaa esiin huolen siitä, että poliittinen päätöksenteko siirtyy yhä enemmän epävirallisiin, julkisuuslain ulkopuolella oleviin kanaviin.

Uutinen Iltalehti Solmu Salminen · 7.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee vallankäytön rakenteita ja läpinäkyvyyttä.

18
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen ja raportoiva. Vinouma on matala, sillä se esittää sekä kanslian perustelut salassapidolle että median vaatimuksen läpinäkyvyydestä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee vallankäytön läpinäkyvyyttä vahtikoiran roolissa ilman ideologista latausta. Se ei asetu kenenkään puolelle, vaan raportoi viranomaispäätöksestä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Läpinäkyvyyden vaatimus
  • Viranomaisten salassapitoperusteet

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Epävirallisen viestinnän roolia kansainvälisessä politiikassa ei avata syvällisesti. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, onko tällainen viestintä välttämätöntä tehokkaan päätöksenteon kannalta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Aiheen salaperäisyys herättää lukijan kiinnostuksen.

Provokatiivinen otsikko

Sanan 'salainen' käyttö otsikossa.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen, eli tiedon saamiseen salatuista asioista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön ydintä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko käyttää sanaa 'salainen' luomaan jännitettä, vaikka kyseessä on viranomaispäätöksellä salattu aineisto.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen, vaikka 'salainen' onkin latautunut sana.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 3/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • Mistral Small0

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käsittelee eliitin viestintää, mutta ei käytä populistista kieltä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Presidentin kanslia on vastannut tietopyyntöön, mutta muita ryhmän jäseniä ei ole kuultu.

5 JSN-arvio 83/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

83
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiat ja taustatiedot on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on mainittu (kanslia, Politico).
  • JO 7: Lähteet on avattu selkeästi.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastapuolen eli tässä tapauksessa muiden ryhmän jäsenten näkökulmaa ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Iltalehden omaan tietopyyntöön, mikä antaa sille uutisarvoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee lukijaa, joka haluaa tietoa vallanpitäjien viestinnän läpinäkyvyydestä. Se nostaa esiin kysymyksen siitä, missä määrin epäviralliset keskustelukanavat tulisi rinnastaa virallisiin asiakirjoihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että epävirallisten chat-ryhmien toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää ja läpinäkyvyyden piiriin kuuluvaa. ”Nyt selvitetään, onko komissio rikkonut sääntöjä läpinäkyvyydestään”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekijöiden vastuu salassapidosta on häivytetty passiivisiin ilmaisuihin. ”viestit ovat asiakirjoja, jotka koskevat Suomen suhteita”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti presidentin kanslian viralliseen päätökseen ja Politico-lehden tietoihin, mutta ei sisällä suoria haastatteluja tai kriittisiä ääniä kanslian päätöksestä. ”kanslia toimitti vastauksena Iltalehden tietopyyntöön”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli tuo esiin jännitteen presidentin kanslian virallisen salassapitopäätöksen ja median vaatiman läpinäkyvyyden välillä. Vaikka viestien sisältö pysyy salassa, artikkelin kehystys nostaa esiin huolen siitä, että poliittinen päätöksenteko siirtyy yhä enemmän epävirallisiin, julkisuuslain ulkopuolella oleviin kanaviin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin otsikointi 'salaisesta chat-ryhmästä' hieman dramatisoiva, sillä kyseessä on kansainvälisessä politiikassa tyypillinen epävirallinen yhteydenpito, joka on nyt nostettu suureksi läpinäkyvyyskeskusteluksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Donald Trump laajempi kuva → Katso kirjoittajan Solmu Salminen muut analyysit →
Donald Trump Friedrich Merz Keir Starmer Giorgia Meloni Teresa Anjinho Euroopan unioni Alexander Stubb politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Poliitikot
  • Valtiovalta
  • Puolueet
  • Ulkopolitiikka ja kansainvälinen politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tasavallan presidentin allekirjoittamassa asiakirjassa valotetaan [...262 sanaa...] mukaan kuuluneet johtajien yhteiseen viestiryhmään.EPA/AOP

Sisältö haettu
7.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →