Analyysi artikkelista: PS-poliitikko: Mies sylki päin torilla – "Ei osaa aikuinen mies itseään hillitä"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli antaa äänen perussuomalaiselle valtuutetulle, joka kuvaa kokemaansa häirintää. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta ilmapiiristä, jossa puolueen edustajat joutuvat fyysisen ja verbaalisen hyökkäyksen kohteeksi, samalla kun vastapuolen motiiveja tai näkökulmaa ei avata.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se antaa äänen vain toiselle osapuolelle. Vaikka kyseessä on rikosilmoitukseen johtanut tapahtuma, vastapuolen näkökulman puuttuminen ja valtuutetun kokemuksen korostaminen nostavat vinoumapisteitä.
Artikkeli käsittelee poliittista häirintää, mikä on vahtikoira-journalismin piiriin kuuluva aihe. Vaikka kehys on yksipuolinen, se ei suoraan aja ideologista agendaa, vaan raportoi koetusta epäkohdasta. Suunta on neutraali, koska kyseessä on yksittäistapauksen raportointi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Poliitikon kokemus häirinnästä
Kritisoidut tahot
- Häiritsijä
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Häiritsijän näkökulma tai motiivit puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa tilanteesta, vaan näkee vain toisen osapuolen version.
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus Joensuun poliittisesta ilmapiiristä puuttuu. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä eristetty tapaus vai osa laajempaa trendiä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa lukijan moraaliseen paheksuntaan sylkemistä kohtaan.
Huoli poliittisen ilmapiirin kiristymisestä.
Sanojen kuten 'häiriköinyt' ja 'rasistipaskoja' käyttö lataa tilannetta.
Yksittäinen tapahtuma esitetään esimerkkinä poliittisen ilmapiirin tilasta.
Tunnevetoaminen on tyypillistä tällaisessa uutisoinnissa, jossa uhrin kokemus on keskiössä. Se on ymmärrettävää, mutta samalla se ohjaa lukijaa tuomitsemaan häiritsijän ilman laajempaa taustoitusta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin kuvausta tapahtumasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko käyttää sitaattia luomaan dramaattisen vaikutelman, mutta tiivistää jutun ytimen. "PS-poliitikko: Mies sylki päin torilla – 'Ei osaa aikuinen mies itseään hillitä'"
Otsikko nostaa esiin vastakkainasettelun ja syytöksen, mikä lataa tilanteen heti alkuun.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.4 Mini48
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli kuvaa vastakkainasettelua, mutta ei itse demonisoi ryhmiä, vaan raportoi koetusta konfliktista.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta se on haastateltavan omaa puhetta, ei toimittajan kehystystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Häiritsijää ei ole tavoitettu tai kuultu, mikä on ymmärrettävää, mutta artikkeli ei mainitse yritystäkään tavoittaa häntä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja tapahtumakuvaus on erotettu toisistaan.
- JO 10: Lähteet on mainittu (Mara, poliisi).
- JO 7: Lähteet on pyritty tarkistamaan poliisilta.
Heikkoudet
- JO 21: Vastapuolta ei ole kuultu tai tavoitettu.
- JO 15: Otsikko on dramatisoiva.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys
Perinteinen uutinen yksittäisestä häirintätapauksesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli antaa äänen perussuomalaiselle valtuutetulle, joka kuvaa kokemaansa häirintää. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta ilmapiiristä, jossa puolueen edustajat joutuvat fyysisen ja verbaalisen hyökkäyksen kohteeksi, samalla kun vastapuolen motiiveja tai näkökulmaa ei avata.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan Riikka Purran läsnäolon, vaikka hän ei ollut tilanteen pääasiallinen kohde; tämä saattaa kytkeä paikallisen häirintätapauksen laajempaan valtakunnalliseen poliittiseen kehykseen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja ilmauksia kuvaamaan vastapuolen toimintaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →