Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Eläinten äly | Kimalainen keksii keinon, kun on mesi kyseessä

Helsingin Sanomat Uutinen 4.6.2026
Pisteet
86
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Ilo / innostus, Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli haastaa perinteisen ihmiskeskeisen käsityksen älykkyydestä ja tietoisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa hyönteisten kognitiivisia kykyjä on aliarvioitu, ja samalla normalisoidaan ajatusta eläinten persoonallisuudesta ja yksilöllisyydestä.

Uutinen Helsingin Sanomat Aada Färding · 4.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti tutkijan asiantuntemukseen ja näkökulmaan.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pääosin neutraali tiedeuutinen. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä tutkijan näkökulman korostamiseen ja eläinten inhimillistämiseen (persoonallisuus, taksikyyti).

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on tieteellinen uutinen, jolla ei ole poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Eläinten kognitiivisten kykyjen ja persoonallisuuden korostaminen

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Ilo / innostus Uteliaisuus
Ilo / innostus

Artikkeli herättää ihailua ja uteliaisuutta kimalaisten älykkyyttä kohtaan.

Uteliaisuus

Lukijaa kannustetaan kiinnostumaan hyönteisten kyvyistä.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kimalaisten toimintaa kuvataan elävästi, mikä tekee niistä helpommin lähestyttäviä.

Tunteisiin vetoaminen on kohtuullista ja palvelee aiheen popularisointia.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä herättääkseen mielenkiinnon.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on tiedeuutinen, jossa ei ole kritiikin kohteita.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja tulkinnat on erotettu faktoista.
  • JO 7: Artikkeli perustuu tieteelliseen tutkimukseen.
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on mielenkiintoinen ja popularisoi tuoretta tutkimusta.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tieteellinen tutkimus on ensisijainen ja luotettava tapa ymmärtää eläinten kognitiivisia kykyjä. ”osoittaa uusi suomalaistutkimus”
Kuka saa äänen Tutkija Olli Loukola toimii artikkelin ainoana asiantuntijaäänenä, joka tulkitsee kimalaisten käyttäytymistä. ”Loukola sanoo”
Tunnelma Ilo / innostus, Uteliaisuus

Artikkeli haastaa perinteisen ihmiskeskeisen käsityksen älykkyydestä ja tietoisuudesta. Lukijalle välittyy kuva, jossa hyönteisten kognitiivisia kykyjä on aliarvioitu, ja samalla normalisoidaan ajatusta eläinten persoonallisuudesta ja yksilöllisyydestä.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Olli Loukola laajempi kuva → Katso kirjoittajan Aada Färding muut analyysit →
Olli Loukola Oulun yliopisto Science Turun yliopisto tiede
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Tiede

Tiedot tästä analyysistä

Kimalainen osaa käyttää työkalua ilman [...636 sanaa...] on nykyisin Turun yliopiston erikoistutkija.

Sisältö haettu
7.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →