Analyysi artikkelista: Lapin rajan apulaiskomentaja Janne Kurvinen: Vuosien 2015–2016 kaltainen pakolaisvirta Lappiin "ei hirveän todennäköinen"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli pyrkii hälventämään pelkoja vuoden 2015 kaltaisesta siirtolaiskriisistä korostamalla viranomaisten valmiutta ja EU-maiden muuttunutta suhtautumista rajavalvontaan. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka uusia reittejä seurataan, viranomaisilla on tilanne hallinnassa ja kynnys rajojen sulkemiseen on matalampi kuin aiemmin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on sävyltään neutraali ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen ja rajoittuu viranomaisnäkökulman korostamiseen ilman vastakkaisia asiantuntijaääniä, mikä on tyypillistä viranomaistiedotukseen pohjautuvissa uutisissa.
Artikkeli raportoi viranomaisen arviota turvallisuustilanteesta ja rajavalvonnasta. Siinä ei ole ideologista kehystä, vaan se keskittyy operatiiviseen toimintaan ja riskien hallintaan, mikä on vahtikoira- ja tiedonvälitystehtävän mukaista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisen arvio tilanteen hallittavuudesta
- EU-maiden tiukentunut rajavalvontalinja
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi humanitaarinen tilannekuva tai siirtolaisten oma näkökulma puuttuu. — Lukija saa vain viranomaisnäkökulman, eikä ymmärrä ilmiön taustalla olevia inhimillisiä syitä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli vetoaa järkeen ja viranomaisten tekemiin riskianalyyseihin.
Artikkeli ei pyri vetoamaan tunteisiin, vaan säilyttää asiallisen ja toteavan sävyn läpi jutun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää haastateltavan arvion: "Vuosien 2015–2016 kaltainen pakolaisvirta Lappiin 'ei hirveän todennäköinen'"
Otsikko on asiallinen ja neutraali raportointi viranomaisen arviosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai me/ne-asetelmaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.4 Mini0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on viranomaisarvio, eikä siinä ole nimettyä kritiikin kohdetta, joka vaatisi vastinetta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu selvästi.
- JO 7: Haastateltu asiantuntijaa ja käytetty riskianalyysia perusteluna.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja haastateltava on selkeästi määritelty.
Heikkoudet
- JO 21: Vastakkaisia asiantuntijaääniä tai siirtolaisten näkökulmaa ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perusluonteinen viranomaishaastattelu, joka ei tarjoa uutta tutkivaa tietoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli pyrkii hälventämään pelkoja vuoden 2015 kaltaisesta siirtolaiskriisistä korostamalla viranomaisten valmiutta ja EU-maiden muuttunutta suhtautumista rajavalvontaan. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka uusia reittejä seurataan, viranomaisilla on tilanne hallinnassa ja kynnys rajojen sulkemiseen on matalampi kuin aiemmin.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan Lapin rajavartioston näkökulmaan, vaikka siirtolaiskriisin polttopisteet ovat muualla. Tämä voi korostaa viranomaisten proaktiivisuutta paikallisella tasolla, mutta jättää huomiotta laajemman humanitaarisen tai poliittisen keskustelun.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini58
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkelissa mainitaan historiallisia lukuja turvapaikanhakijoista, mutta ne eivät ole artikkelin ydinargumentti.
Hyödylliset tilastoaiheet
- turvapaikanhakijoiden määrät Suomessa 2015-2016
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Maahanmuuttovirasto
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →