Analyysi artikkelista: Vihreät | Virta: Maailman ongelma on, että kovuutta pidetään johtajuutena
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Mistral Small85
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.4 Mini42
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa Sofia Virrasta empaattista vastavoimaa Petteri Orpon hallitukselle, joka esitetään pelkoon perustuvan ja kylmän politiikan edustajana. Vihreät normalisoidaan ainoaksi todelliseksi toivon ja tulevaisuuden rakentajaksi, samalla kun puolueen aiempi marginaalinen rooli kehystetään kaukonäköisyydeksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain Sofia Virralle ja käyttää hänen retoriikkaansa artikkelin kehyksenä. Vastapuolen (hallituksen) näkemyksiä ei ole kuultu, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli välittää Vihreiden arvomaailmaa ja kritiikkiä hallitusta kohtaan ilman tasapainottavia ääniä. Kehystys, jossa hallituksen politiikka nähdään 'kovuutena' ja 'pelkona', on linjassa vasemmistolaisen/arvoliberaalin kritiikin kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vihreiden näkemys hallituksen politiikan haitallisuudesta
- Sofia Virran rooli empaattisena johtajana
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai muiden puolueiden näkökulma Virran esittämään kritiikkiin puuttuu. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa poliittisesta tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen politiikan tilasta ja tulevaisuudesta.
Vihreiden puolueväen yhteishengen korostaminen.
Sanojen kuten 'kovuus', 'pelko' ja 'kylmä' käyttö hallituksen politiikasta.
Vihreiden ja hallituksen välinen vastakkainasettelu.
Tunnevetoaminen on vahvaa ja palvelee puolueen viestintää. Se on manipuloivaa uutisjournalismin kontekstissa, koska se ei tarjoa vastapainoa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan, sillä molemmat keskittyvät Virran kritiikkiin kovuudesta.
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini34
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää vahvaa vastakkainasettelua: "Maailman ongelma on, että kovuutta pidetään johtajuutena".
Otsikko käyttää latautunutta sanaa "kovuus" kuvaamaan vastapuolen johtajuutta, mikä luo moraalisen vastakkainasettelun: "Maailman ongelma on, että kovuutta pidetään johtajuutena".
- Mistral Small80
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini72
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'me' (Vihreät/toivo) ja 'he' (hallitus/kovuus) välille.
- Mistral Small75
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini18
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'tavallinen kansa' ja tulevat sukupolvet asetetaan hallituksen 'oman edun tavoittelun' vastakohdaksi.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Petteri Orpoa ja hallitusta kritisoidaan suoraan, mutta heille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 21: Hallitusta tai muita kritisoituja tahoja ei ole kuultu.
- JO 11: Toimittajan teksti myötäilee vahvasti haastateltavan retoriikkaa.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kritiikin kohteelta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on tyypillinen puoluekokousraportti, joka toistaa puheenjohtajan viestin.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa Sofia Virrasta empaattista vastavoimaa Petteri Orpon hallitukselle, joka esitetään pelkoon perustuvan ja kylmän politiikan edustajana. Vihreät normalisoidaan ainoaksi todelliseksi toivon ja tulevaisuuden rakentajaksi, samalla kun puolueen aiempi marginaalinen rooli kehystetään kaukonäköisyydeksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen kamppailu on arvovalinta inhimillisyyden ja kovuuden välillä.
Herää kysymys, onko artikkelin valinta nostaa Virran puheen tunteikkaimmat ja vastakkainasettelevimmat kohdat keskiöön tietoinen valinta korostaa puolueen uutta linjaa, vai onko se vain suoraa raportointia puoluekokouksen tunnelmasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan poliittisia vastustajia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →