← Etusivu

Analyysi artikkelista: Ministeri Marttinen: ”Työtön voi tehdä vapaaehtois- ja talkootyötä”

Iltalehti Uutinen 18.8.2026
Pisteet
77
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
22
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini22
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.4 Mini82
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii hälventämään työttömien pelkoa vapaaehtoistyön vaikutuksesta työttömyysturvaan. Ministeri Marttinen ottaa roolin selventäjänä, mutta samalla artikkeli vahvistaa viranomaisten tekemien arvioiden oikeellisuutta ministeriön tekemän tarkastelun kautta, mikä siirtää vastuun mahdollisista virheellisistä tulkinnoista yksittäisille viranomaisille.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Näkökulma on vahvasti työministeriön ja ministerin tiedotteen mukainen.

22
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti ministerin tiedotteeseen ja ministeriön omaan tarkasteluun. Vaikka aihe on poliittisesti latautunut, artikkeli on sävyltään asiallinen ja pyrkii selventämään säädöksiä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaistoiminnan selkeyttämistä ja ministerin ohjeistusta. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on hallinnollisesta tiedottamisesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ministeriön näkemys siitä, että viranomaisten ratkaisut ovat olleet oikeita.

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Työttömien kokemuksia tai järjestöjen näkemyksiä siitä, miten selvityspyynnöt vaikuttavat käytännössä, ei ole haastateltu. — Lukija saa vain viranomaisnäkökulman, eikä kuule niitä, joita selvityspyynnöt koskevat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 1 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Teksti vetoaa työttömyysturvalain säädöksiin ja ministeriön tarkastelutuloksiin.

Artikkeli on sävyltään neutraali ja informatiivinen, eikä se käytä tunteisiin vetoavia tekniikoita.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 8

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini6
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää ministerin viestin.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 8/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkelissa ei ole vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on informatiivinen tiedote, ei kritiikkiä yksittäistä tahoa kohtaan.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen viranomaisohjeistuksen kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja faktat erotettu toisistaan.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu lähes täysin ministeriön tiedotteeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee työministeriä ja hallitusta: se viestii aktiivisuuden ja vapaaehtoistyön olevan sallittua, mikä hälventää työttömien keskuudessa vallitsevaa epävarmuutta ja kritiikkiä viranomaisten tiukasta tulkintalinjasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että KEHA-keskuksen tekemät arviot ovat olleet oikeita, ja ministeriön oma tarkastelu vahvistaa tämän. ”Tarkastelussa ei havaittu sellaisia ratkaisuja, joissa palkattomaksi työksi arvioitu toiminta olisi tosiasiassa ollut tavanomaista vapaaehtois- tai talkootyötä.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta epätietoisuudesta siirretään paikallisille työvoimaviranomaisille, jotka ovat tehneet tarpeettomia selvityspyyntöjä. ”joissakin tapauksissa työvoimaviranomainen on pyytänyt vapaaehtois- ja talkootyöstä selvitystä ja siirtänyt asian KEHA-keskuksen ratkaistavaksi myös tilanteissa, joissa siihen ei olisi ollut tarvetta.”
Kuka saa äänen Ministeri Marttinen on ainoa ääni, joka saa suoran sitaatin ja tulkitsee tilannetta. ”Mielestäni kaikki vapaaehtois- ja talkootyö on arvokasta sekä työttömän itsensä että koko yhteiskunnan kannalta, Marttinen lausuu tiedotteessaan.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli pyrkii hälventämään työttömien pelkoa vapaaehtoistyön vaikutuksesta työttömyysturvaan. Ministeri Marttinen ottaa roolin selventäjänä, mutta samalla artikkeli vahvistaa viranomaisten tekemien arvioiden oikeellisuutta ministeriön tekemän tarkastelun kautta, mikä siirtää vastuun mahdollisista virheellisistä tulkinnoista yksittäisille viranomaisille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko ministeriön tekemä tarkastelu riippumaton, kun se on tehty ministerin omassa hallinnonalassa ja sillä pyritään vastaamaan julkiseen kritiikkiin viranomaisten tiukasta linjasta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia Katso aiheen työ- ja elinkeinoministeriö laajempi kuva Katso kirjoittajan Mika Koskinen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Työelämä
  • Hallitus
  • Työllisyys
  • Työllisyys ja työttömyys

Tiedot tästä analyysistä

Työministeri Matias Marttinen (kok): ”Kaikki [...228 sanaa...] siihen ei olisi ollut tarvetta.

Sisältö haettu
20.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →