Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Onko koivun oksista valmistettu saunomisväline vasta vai vihta?

Yle Uutinen 19.4.2026
Pisteet
79
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
0
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kutsuu lukijat osallistumaan kielelliseen tutkimukseen, jossa kartoitetaan vasta- ja vihta-sanojen alueellista käyttöä. Se normalisoi molemmat termit oikeiksi ja pyrkii keräämään dataa suomen kielen muutoksesta.

Uutinen Yle · 19.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: muu

Artikkeli on palvelu-uutinen, joka kutsuu lukijoita osallistumaan tutkimukseen.

0
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali ja informatiivinen kutsu osallistua tutkimukseen. Siinä ei ole poliittista tai ideologista vinoumaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee kielellistä perinnettä ja tutkimusta, eikä siinä ole poliittista kantaa tai agendaa.

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tunnevetoamista

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Yhteenkuuluvuus
Uteliaisuus

Artikkeli vetoaa lukijan uteliaisuuteen oman kielenkäytön ja murre-erojen suhteen.

Yhteenkuuluvuus

Aihe käsittelee suomalaista saunaperinnettä, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aiheen luonteeseen (perinne, murteet), ei manipulointiin.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee vasta- ja vihta-sanojen käyttöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on kysymysmuotoinen ja herättää uteliaisuutta, mutta se on suoraan yhteydessä artikkelin sisältöön.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali kysymys, joka ei lataa aihetta poliittisesti tai tunteellisesti.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole kritiikin kohdetta, vaan se on kutsu osallistua tutkimukseen.

4 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
  • JO 10: Lähteet (yliopisto) on ilmoitettu selvästi.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja ilmoitettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen, mutta toteutustapa (yhteistyö yliopiston kanssa) on asiallinen.

6 Rivien välistä 2 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee Itä-Suomen yliopiston suomen kielen tutkimusta ja Ylen yleisöosallistumista, kannustaen lukijoita osallistumaan kielelliseen kartoitukseen.
Kuka saa äänen Itä-Suomen yliopiston professori Hanna Lappalainen toimii asiantuntijana, joka vahvistaa aiheen tieteellisen merkityksen. ”Uskoisin kuitenkin, että esimerkiksi kesämökeillä vihta tai vasta on käytössä, ja sanakin sitä kautta tuttu, sanoo Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professori Hanna Lappalainen.”
Tunnelma Uteliaisuus, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli kutsuu lukijat osallistumaan kielelliseen tutkimukseen, jossa kartoitetaan vasta- ja vihta-sanojen alueellista käyttöä. Se normalisoi molemmat termit oikeiksi ja pyrkii keräämään dataa suomen kielen muutoksesta.

7 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Yle laajempi kuva →
Yle Itä-Suomen yliopisto kulttuuri ja viihde Hanna Lappalainen

Tiedot tästä analyysistä

Kiista ei ole aiheeton, sillä [...227 sanaa...] 10.5.2026. Tulokset julkaisemme kesäkuussa 2026.**

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →