← Etusivu

Analyysi artikkelista: Olkiluodon Onkaloon olisi tunkua – Suomesta ei silti kannata tehdä maailman ydinjätevarastoa

Maaseudun Tulevaisuus Kolumni 6.8.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
90
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna88
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ydinjätteen loppusijoituksen teknisenä ja hallittuna prosessina, mutta asettuu samalla tiukasti vastustamaan ajatusta Suomesta kansainvälisenä ydinjätevarastona. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka tekninen osaaminen on maailman huippua, moraaliset ja periaatteelliset syyt estävät Suomea ryhtymästä ydinjätteen kaupalliseksi käsittelijäksi.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee ydinjätehuoltoa yhteiskunnallisena ja teknisenä kokonaisuutena.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja analyyttinen. Vaikka se ottaa kantaa ulkomaisen jätteen vastaanottamista vastaan, se perustelee tätä periaatteellisilla ja käytännön syillä, ei tunteella. Se edustaa maltillista ja harkittua näkökulmaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja punnitsee taloudellista potentiaalia ja periaatteellisia esteitä tasapainoisesti. Vaikka hän vastustaa ajatusta Suomesta ydinjätevarastona, perustelut ovat pragmaattisia ja kansalliseen etuun nojaavia, mikä ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Kotimaisen ydinjätehuollon ensisijaisuus
  • Periaatteellinen vastustus ulkomaisen jätteen vastaanottamiselle

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kansainvälinen vertailu muiden maiden ydinjätehuollon tilanteesta puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi Suomi on niin poikkeuksellinen edelläkävijä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli korostaa teknisiä realiteetteja ja kansallista vastuuta.

Positiivinen kehystys

Suomen teknistä osaamista ja Onkalon valmistumista kuvataan saavutuksena.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja sävy on asiallinen, mikä sopii kolumnin genreen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun pääpointin, mutta käyttää hieman houkuttelevaa sanavalintaa 'tunkua'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun keskeisen väitteen.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei pyri vastakkainasetteluun.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä kansa vs. eliitti -asetelmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa ei ole nimettyä kritiikin kohdetta, jota tulisi kuulla.

5 JSN-arvio 90/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan, ja kirjoittaja perustelee kantansa.
  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen on nähtävissä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa ajankohtaisen tiedon hyvin yhteen, mutta ei tarjoa radikaalisti uutta näkökulmaa aiheeseen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kotimaisen ydinjätehuollon hallittua etenemistä ja korostaa kansallista vastuuta, samalla kun se torjuu taloudellisia houkutuksia muuttaa Suomi kansainväliseksi ydinjätevarastoksi.
Pelissä Kansallinen ydinjätehuolto vs. mahdollinen kansainvälinen liiketoiminta. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen kotimaisen ratkaisun valmiutta ja periaatteellisia esteitä ulkomaisen jätteen vastaanottamiselle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että ydinjätteen loppusijoitus kallioperään on moraalisesti ja turvallisuuden kannalta hyväksyttävä ratkaisu, vaikka se myöntääkin aiheen olleen aiemmin tulenarka. ”Ydinjätteen hautaaminen tuhansiksi vuosiksi kallioperään tuntuu moraalisesti arveluttavalta. Tähän asti syntyneet ydinjätteet ovat erilaisissa maanpäällisissä välivarastoissa. Se ei ole ainakaan turvallisempi tapa”
Kuka saa äänen Kirjoittaja nostaa esiin Atte Harjanteen näkemyksen, mutta asettaa sen vastakkain omien periaatteellisten huoliensa kanssa. ”Muun muassa vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne on puhunut muiden maiden ydinjätteen sijoittamisen puolesta. Ainakin teoriassa kyse voisi olla rahakkaasta liiketoiminnasta, koska kilpailijoita ei ole. Periaatteellisesti asia on kuitenkin hyvin ongelmallinen.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi ydinjätteen loppusijoituksen teknisenä ja hallittuna prosessina, mutta asettuu samalla tiukasti vastustamaan ajatusta Suomesta kansainvälisenä ydinjätevarastona. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka tekninen osaaminen on maailman huippua, moraaliset ja periaatteelliset syyt estävät Suomea ryhtymästä ydinjätteen kaupalliseksi käsittelijäksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena ennakoida ja vaimentaa mahdollista julkista keskustelua ydinjätteen kaupallistamisesta ennen kuin se ehtii laajentua, korostamalla samalla Posivan osaamista ja Suomen teknistä edelläkävijyyttä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia Katso aiheen politiikka laajempi kuva Katso kirjoittajan Niklas Holmberg muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Pääkirjoitus
  • ydinjäte
  • ydinenergia
  • Olkiluoto
  • Onkalo
  • Posiva

Tiedot tästä analyysistä

Uusi ydinenergialaki mahdollistaa ulkomaisen ydinjätteen [...241 sanaa...] nyt joka tapauksessa paikka valmiina.

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →