Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: LYHYESTI | Kuluttajavirasto: Eurohinnat eivät riitä hintatiedoksi radiomainokseen

Helsingin Sanomat Uutinen 13.3.1999
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
62
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Asiapohjainen Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi viranomaisohjeistuksen, jossa yrityksiä vaaditaan noudattamaan tarkkoja hintailmoituskäytäntöjä. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomainen valvoo kuluttajansuojaa tiukasti, vaikka vaatimus markkamääristä voi tuntua vanhentuneelta.

Lyhyt uutinen viranomaisen antamasta kehotuksesta, joka jää pintapuoliseksi.

Uutinen Helsingin Sanomat Tilaajille STT · 13.3.1999 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli on kirjoitettu viranomaisen tiedotteen pohjalta.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on hyvin lyhyt ja raportoi vain viranomaisen toimista. Vaikka se on neutraali, se on yksipuolinen, koska yrityksen ääntä ei kuulla.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli on neutraali viranomaisuutinen, jossa ei ole ideologista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisen näkökulma
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Yrityksen näkemys tai perustelut puuttuvat. — Lukija ei saa tietää, miksi yritys toimi kuten toimi tai mitä mieltä se on vaatimuksesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Artikkeli on asiallinen ja neutraali uutinen ilman tunnevetoamista.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 0/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivis.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali ja toteava.

Kärjistys: 0/100

Ei vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rengascenteriä ei ole kuultu, vaikka se on kritiikin kohde.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, yrityksen näkemystä ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kyseessä on lyhyt STT:n uutinen, joka on todennäköisesti julkaistu sellaisenaan.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kuluttajavirastoa, jonka ohjeistusta ja valvontavaltaa artikkeli vahvistaa.
Pelissä Kuluttajansuoja vs. yritysten markkinointivapaus. Juttu käsittelee vain viranomaisen näkökulmaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että markkamääräisten hintojen ilmoittaminen on edelleen relevantti ja tarpeellinen vaatimus. ”Eurojen lisäksi pitää ilmoittaa myös markkamääräiset hinnat.”
Kuka saa äänen Viranomaisen kanta on ainoa, joka tulee esille. ”Kuluttajavirasto on kehottanut lahtelaista Rengascenteriä vetämään rengasmainoksensa pois Radio Novasta.”

Artikkeli normalisoi viranomaisohjeistuksen, jossa yrityksiä vaaditaan noudattamaan tarkkoja hintailmoituskäytäntöjä. Lukijalle välittyy kuva, jossa viranomainen valvoo kuluttajansuojaa tiukasti, vaikka vaatimus markkamääristä voi tuntua vanhentuneelta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi yrityksen näkemystä tai perusteluja mainoksen sisällöstä ei ole kysytty tai esitetty, mikä jättää uutisen hyvin yksipuoliseksi.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan STT muut analyysit →
talous Kuluttajavirasto Rengascenter Radio Nova
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Suomi

Tiedot tästä analyysistä

Kuluttajavirasto on kehottanut lahtelaista Rengascenteriä [...44 sanaa...] pitää ilmoittaa myös markkamääräiset hinnat.

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →