Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pääkaupunkiseutu | Mitä muuttaisit asuinalueellasi? 50 kaupunkilaista vastasi

Helsingin Sanomat Uutinen 7.6.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
15
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi kaupunkilaisten kokemukset asuinalueidensa kehitystarpeista ja ongelmista. Vaikka juttu on pintatasolla neutraali gallup-kooste, rivien välistä välittyy huoli kaupunkiympäristön tiivistymisestä, palveluiden keskittämisestä ja turvallisuuden tunteen heikkenemisestä.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-työryhmä · 7.6.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee kaupunkiympäristöä suoraan asukkaiden arjen kokemusten kautta.

15
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tasapainoinen gallup-kooste. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että haastateltavien valinta on satunnainen, mutta edustaa hyvin asukkaiden arjen huolia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli antaa äänen monenlaisille asukkaille ilman, että se asettuu poliittisesti mihinkään suuntaan. Lukijan ajatus ei taivu tiettyyn ideologiseen suuntaan, vaan heijastaa asukkaiden moninaisia tarpeita.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Asukkaiden kokema tyytymättömyys kaupunkisuunnittelun muutoksiin
  • Toiveet paremmista lähipalveluista

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Artikkelista puuttuu kaupungin tai suunnittelijoiden näkökulma siitä, miksi tietyt muutokset (kuten bussipysäkkien siirrot) on tehty. — Lukija saa vain asukkaan näkökulman, mikä voi jättää epäselväksi muutosten taustalla olevat tekniset tai taloudelliset syyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Yhteenkuuluvuus
Turhautuminen / pettymys

Asukkaiden kokema turhautuminen työmaista ja palveluiden heikkenemisestä.

Yhteenkuuluvuus

Haastateltavien kaipuu yhteisöllisyyteen ja viihtyisään asuinympäristöön.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäisten kaupunkilaisten lyhyet vastaukset toimivat esimerkkeinä laajemmista ilmiöistä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä kyseessä on gallup-juttu, jossa asukkaiden omat kokemukset ovat jutun ydin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, populismi 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun sisällön tarkasti.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on neutraali kysymys, joka ei lataa aihetta.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Artikkeli antaa äänen tavallisille ihmisille, mutta ei sisällä populistista eliitin vastaista retoriikkaa.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on gallup-kooste asukkaiden mielipiteistä, ei kritiikkiä sisältävä juttu, joten vastineoikeutta ei tarvita.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja havainnot on erotettu selvästi haastateltavien suoriksi lainauksiksi.
  • JO 7: Laaja otos kaupunkilaisia lisää tiedon luotettavuutta gallup-tyyppisessä jutussa.
  • JO 11: Haastateltavien mielipiteet on esitetty sitaatteina.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen, mutta toteutus on kattava ja vaatinut toimittajilta huomattavaa jalkatyötä.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee kaupunkisuunnittelun ja kunnallisen päätöksenteon valmistelijoita keräämällä laajaa, joskin epävirallista, palautetta asukkaiden arjen tarpeista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että asukkaiden subjektiiviset kokemukset ja kehitysehdotukset ovat relevanttia tietoa kaupunkisuunnittelun kannalta. ”Mitä muuttaisit asuinalueellasi?”
Kuka saa äänen Ääni on jaettu tasaisesti eri asuinalueiden asukkaille, mikä antaa äänen laajalle joukolle tavallisia kaupunkilaisia. ”Tässä jutussa esiintyy viitisenkymmentä haastateltua, mutta yhteensä HS:n kesätoimittajat kuulivat yli sataa kaupunkilaista”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli normalisoi kaupunkilaisten kokemukset asuinalueidensa kehitystarpeista ja ongelmista. Vaikka juttu on pintatasolla neutraali gallup-kooste, rivien välistä välittyy huoli kaupunkiympäristön tiivistymisestä, palveluiden keskittämisestä ja turvallisuuden tunteen heikkenemisestä. Lukijalle jää kuva, että asukkaat kokevat itsensä usein ulkopuolisiksi kaupungin tekemissä suurissa muutoksissa, kuten ratikkatyömaissa tai bussireittien siirroissa.

Tekoälyn vapaa havainto

On mahdollista, että juttu on osa laajempaa HS:n strategiaa lisätä hyperpaikallista sisältöä, jolla sitoutetaan lukijoita eri kaupunginosista, mikä selittää gallupin laajuuden ja rakenteen.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vantaa laajempi kuva → Katso kirjoittajan HS-työryhmä muut analyysit →
Vantaa Eira Espoo Itäkeskus Oulunkylä kotimaa Helsinki Tikkurila Finnoo asuminen
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • PK-seutu

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin Sanomien kesätoimittajat jalkautuivat kuuteen [...1598 sanaa...] aiemmin virheellisesti Paula Piiraisen vastaus.

Sisältö haettu
7.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →