Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Avoimuus | Korkea virkamies puolustaa Orpoon kohdistuvan lobbauksen salaamista

Helsingin Sanomat Uutinen 24.7.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini18
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini72
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin jännitteen viranomaisten tulkinnanvaraisen avoimuuden ja julkisuuslain välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa pääministerin kanslia suosii tiukempaa linjaa kuin muut ministeriöt, ja virkamiesjohto puolustautuu vetoamalla tulkinnanvaraisuuteen.

Uutinen Helsingin Sanomat Julius Numminen · 24.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee hallinnon rakenteellista toimintatapaa ja sen suhdetta lakiin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen, mutta se asettaa virkamiehen selitykset vastakkain asiantuntijan oikeudellisen arvion kanssa. Vinouma on vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, miten virkamiehen puolustautuminen saa enemmän tilaa kuin asiantuntijan argumentaatio.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee hallinnon läpinäkyvyyttä vahtikoiran roolissa. Se ei aja ideologista agendaa, vaan nostaa esiin hallintokulttuuriin liittyvän epäkohdan, jota tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Viranomaisen tulkinnanvaraisuus
  • Asiantuntijan kritiikki salauskulttuurista

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi kuva siitä, miten muiden maiden hallinnot käsittelevät lobbausviestejä. — Auttaisi ymmärtämään, onko Suomen käytäntö poikkeuksellinen vai yleinen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herättää epäilystä viranomaisten läpinäkyvyyttä kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Vastakkainasettelu virkamiehen ja asiantuntijan välillä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu aiheeseen liittyvään luottamuspulaan viranomaisten avoimuutta kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small15

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen: "Avoimuus | Korkea virkamies puolustaa Orpoon kohdistuvan lobbauksen salaamista".

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko käyttää neutraaleja termejä kuvaamaan virkamiehen toimintaa.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.4 Mini12
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on asiallinen hallinnon tarkastelu.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Kuultu

Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Timo Lankinen on haastateltu ja hän saa esittää näkemyksensä laajasti.

5 JSN-arvio 85/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

85
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntija-arviot on erotettu virkamiehen kommenteista.
  • JO 7: Artikkeli viittaa aiempiin oikeustapauksiin ja asiantuntijaan.
  • JO 7: Lähteiden käyttö on asiallista.

Heikkoudet

  • JO 21: Voutilaisen kritiikkiin ei ole haettu vastinetta samassa jutussa, vaan se on referoitu aiemmasta uutisoinnista.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihetta on käsitelty aiemminkin, mutta haastattelu tuo uutta näkökulmaa virkamiehen perusteluihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee valtioneuvoston kanslian virkamiesjohtoa, sillä se antaa heille tilan perustella tulkinnanvaraista julkisuuslinjaansa ja normalisoida käytäntöä, jossa lobbausviestien julkisuus riippuu viranomaisen harkinnasta eikä lakisääteisestä velvollisuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että lobbausviestien julkisuus on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, jonka pitäisi olla läpinäkyvää. ”HS yritti vielä puhelinhaastattelun jälkeen kysyä Lankiselta, miten kansalaiset hyötyvät siitä, että pääministeriin kohdistuva lobbaus jää piiloon.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta päätöksistä häivytetään passiivilla, kun puhutaan asiakirjojen rekisteröinnistä. ”niitä ei tällä tavalla joka paikassa ikään kuin rekisteröidä”
Kuka saa äänen Virkamies Lankinen saa laajan tilan perustella kanslian linjaa, kun taas asiantuntija Voutilaisen kritiikki on referoitua ja tiivistettyä. ”Lankisen näkemys on päinvastainen. Hän sanoo, etteivät Garden-lobbausviestit ole julkisia asiakirjoja”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin jännitteen viranomaisten tulkinnanvaraisen avoimuuden ja julkisuuslain välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa pääministerin kanslia suosii tiukempaa linjaa kuin muut ministeriöt, ja virkamiesjohto puolustautuu vetoamalla tulkinnanvaraisuuteen. Vaikka artikkeli antaa tilaa asiantuntijakritiikille, se jättää lukijalle vaikutelman, että viranomaiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä ja riippuvaisia poliittisesta tahdosta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin vertailun Sanna Marinin aikaiseen toimintaan; tämä voi vahvistaa lukijan mielikuvaa siitä, että kyseessä on jatkuva hallintokulttuurin ongelma eikä vain nykyisen hallituksen linjaus.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jan Vapaavuori laajempi kuva → Katso kirjoittajan Julius Numminen muut analyysit →
Jan Vapaavuori työelämä Petteri Orpo Tomi Voutilainen Timo Lankinen Valtioneuvoston kanslia politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Valtioneuvoston kanslia (VNK) kertoo julkaisseensa [...530 sanaa...] toki on tulkintaa”, Lankinen vastaa.

Sisältö haettu
27.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →