Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Venäjän suurlähettiläs Tassille: Suomessa on ”sotapsykoosi”

Helsingin Sanomat Uutinen 16.4.2026
Pisteet
69
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Venäjän suurlähettilään haastattelun, mutta kehystää sen samalla osaksi Venäjän valtion masinoimaa disinformaatiokampanjaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa suurlähettilään puheet eivät ole diplomaattisia kannanottoja, vaan tarkoituksellista vihamielistä propagandaa, jota vastaan Suomen virallinen linja on perusteltu ja välttämätön.

Uutinen Helsingin Sanomat Artem Vorobjov · 16.4.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee suurlähettilään haastattelua osana laajempaa valtioiden välistä informaatiovaikuttamista.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se kehystää suurlähettilään puheet systemaattisesti propagandaksi. Tämä ohjaa lukijan tulkintaa voimakkaasti, vaikka faktatiedot ovat oikein.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli edustaa Suomen valtavirran turvallisuuspoliittista konsensusta. Se ei ole puoluepoliittisesti vinoutunut, mutta se on selkeästi valtiollisen linjan mukainen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen Nato-jäsenyyden välttämättömyys
  • Venäjän viestinnän epäluotettavuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Venäjän näkökulmaa Suomen Nato-jäsenyyteen ei avata syvällisemmin kuin propagandana. — Lukija ei saa ymmärrystä siitä, miten Venäjän valtiojohto aidosti perustelee turvallisuuspoliittiset huolensa, vaikka ne olisivatkin virheellisiä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Kontekstualisointi

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli pyrkii herättämään epäluottamusta Venäjän suurlähettilään lausuntoja kohtaan.

Latautunut kieli

Termien kuten 'mustamaalaaminen' ja 'sotapsykoosi' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Suomi ja Venäjä asetetaan vastakkain informaatiosodan osapuolina.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska kyseessä on Venäjän valtion virallisen edustajan haastattelu, jonka taustoittaminen on journalistisesti välttämätöntä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä tarkasti.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää sisällön, mutta käyttää provokatiivista lainausta.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana sotapsykoosi on voimakkaasti latautunut ja provokatiivinen termi.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli kuvaa jännitteistä suhdetta, mutta ei itse yllytä vihaan.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei ole populistinen, vaan edustaa instituutioiden näkökulmaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suurlähettiläs Kuznetsov on haastattelun kohde, ja hänen näkemyksensä on referoitu kattavasti, vaikka niitä kritisoidaankin.

5 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 35: Virhe on korjattu läpinäkyvästi oikaisulla.
  • JO 7: Lähteet on tarkistettu ja taustoitettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää ajankohtaisen haastattelun aiempaan taustatietoon ja oikaisuun.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen viranomaisia ja Nato-myönteistä linjaa: Venäjän suurlähettilään lausunnot esitetään osana järjestelmällistä mustamaalauskampanjaa, mikä vahvistaa kuvaa Venäjästä epäluotettavana toimijana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän valtionmedian haastattelut ovat ensisijaisesti osa Suomen vastaista mustamaalauskampanjaa. ”Suomen liityttyä Natoon Venäjän media käynnisti ennennäkemättömän kampanjan Suomen maineen mustamaalaamiseksi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Venäjän valtion toimijuus korostuu, kun taas suurlähettilään rooli nähdään vain välikappaleena. ”Suurlähettiläs Pavel Kuznetsov on ollut yksi tämän kampanjan toteuttajista.”
Kuka saa äänen Suurlähettilään väitteet referoidaan, mutta niitä haastetaan välittömästi artikkelin omalla faktapohjaisella kontekstilla. ”Kuznetsov vertasi nykytilannetta jopa 1990-luvun lamaan. Suomen talouden laskusuhdanteen taustalla nähdään yleensä olevan useita syitä.”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli raportoi Venäjän suurlähettilään haastattelun, mutta kehystää sen samalla osaksi Venäjän valtion masinoimaa disinformaatiokampanjaa. Lukijalle välittyy kuva, jossa suurlähettilään puheet eivät ole diplomaattisia kannanottoja, vaan tarkoituksellista vihamielistä propagandaa, jota vastaan Suomen virallinen linja on perusteltu ja välttämätön.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli on kirjoitettu selkeästi Suomen virallisen turvallisuuspoliittisen linjan mukaisesti, ja se pyrkii aktiivisesti neutraloimaan suurlähettilään viestin ennen kuin se ehtii vaikuttaa lukijaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli sisältää konkreettisia lukuja sotilaallisesta avusta ja väestönsuojista, jotka ovat tarkistettavissa viranomaislähteistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen sotilaallinen tuki Ukrainalle
  • Suomen väestönsuojien määrä

Suositellut lähteet

  • Puolustusministeriö
  • Sisäministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Nato laajempi kuva → Katso kirjoittajan Artem Vorobjov muut analyysit →
Nato Ulkomaat Suomi Pavel Kuznetsov Venäjä Tass politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Suomi ja Venäjä|Pavel Kuznetsov ei [...428 sanaa...] kuitenkin antanut haastattelun ainakin Uutissuomalaiselle.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →