Analyysi artikkelista: Vihreiden kansanedustaja Diarra: Kokoomuksen kansanedustaja ehdotteli törkeästi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small25
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin eduskunnan häirintäkulttuurin laajuuden, mutta samalla se toimii poliittisena vastaiskuna SDP:hen kohdistuvalle kritiikille. Lukijalle välittyy kuva, että häirintä on yleinen ongelma, vaikka yksittäisen kokoomuslaisen kansanedustajan nimeäminen ilman mahdollisuutta vastineeseen jää artikkelin ainoaksi konkreettiseksi syytökseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vakavan syytöksen nimeämättä jäävää kokoomuslaista kohtaan ilman vastineoikeutta. Tämä rikkoo journalistista tasapainoa ja nostaa vinoumapisteitä merkittävästi.
Artikkeli käsittelee poliittista häirintäkulttuuria, mutta ei asetu ideologisesti kummankaan puolueen puolelle. Se toimii vahtikoirana, mutta epäonnistuu tasapainoisessa raportoinnissa, mikä tekee siitä journalistisesti heikon, ei poliittisesti värittyneen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Häirintä on yleinen ongelma eduskunnassa
- SDP ei ole ainoa puolue, jossa on häirintää
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Syytetyn kansanedustajan näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa tapahtuneesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli herättää paheksuntaa kokoomuslaisen kansanedustajan väitettyä käytöstä kohtaan.
Sana törkeä toistuu otsikossa ja tekstissä, mikä ohjaa lukijan tunnetilaa.
Diarra siteeraa väitettyä häirintää, mikä tekee tilanteesta elävän ja tunteisiin vetoavan.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se perustuu vain toisen osapuolen kertomukseen, eikä lukijalle anneta mahdollisuutta arvioida tilannetta objektiivisesti.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä, mutta on journalistisesti epätasapainoinen.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini72
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko nostaa esiin syytöksen, mutta ei nimeä syytettyä, mikä houkuttelee lukemaan jutun.
Sana törkeästi lataa otsikon ja ohjaa lukijaa tuomitsemaan syytetyn jo ennen jutun lukemista: "Kokoomuksen kansanedustaja ehdotteli törkeästi".
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua puolueiden välille, mutta ei dehumanisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta se on siteeratun lähteen puhetta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomuksen kansanedustajaa ei ole kuultu, vaikka häneen kohdistuu vakava syytös.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu kokonaan, vaikka syytös on vakava.
- JO 11: Toimittajan kanta sekoittuu uutiseen, kun syytös esitetään faktana ilman varaumia.
- JO 21: Syytöksen kohteena olevaa kansanedustajaa ei ole kuultu.
- JO 15: Otsikon törkeä-sana on toimittajan tulkinta, jota ei ole perusteltu.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu suoraan podcast-lähetykseen, eikä sisällä omaa taustatutkimusta.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin eduskunnan häirintäkulttuurin laajuuden, mutta samalla se toimii poliittisena vastaiskuna SDP:hen kohdistuvalle kritiikille. Lukijalle välittyy kuva, että häirintä on yleinen ongelma, vaikka yksittäisen kokoomuslaisen kansanedustajan nimeäminen ilman mahdollisuutta vastineeseen jää artikkelin ainoaksi konkreettiseksi syytökseksi.
Herää kysymys, miksi Yle nostaa uutiseksi nimenomaan Diarran podcast-kommentin ilman, että syytöksen kohteena olevalle kansanedustajalle on varattu mahdollisuutta kommentoida väitettä, mikä on poikkeuksellista vakavien syytösten kohdalla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Sanojen törkeä ja naurettavaa käyttö ohjaa lukijan tulkintaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →