← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tutkijat epäilevät: Neuvostoliitto tappoi maineikkaan suomalaiseverstin radioaktiivisella myrkyllä

Yle Uutinen 17.7.2026
Pisteet
66
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini74
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa jännitettä historiallisesta salamurhaepäilystä yhdistämällä hajanaisia vihjeitä ja asiantuntija-arvioita. Vaikka jutussa todetaan, ettei asiaa voida vahvistaa, valittu kehys ja asiantuntijoiden spekulaatiot luovat lukijalle vaikutelman, että kyseessä on todennäköinen historiallinen vääryys, joka on jäänyt aiemmin pimentoon.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa historiantutkijoiden ja tiedusteluasiantuntijoiden näkemyksiin.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään spekulatiivinen ja painottaa voimakkaasti salamurhahypoteesia. Vaikka vastakkaisia näkemyksiä ei ole, artikkeli myöntää avoimesti, ettei näyttöä ole, mikä pitää vinouman kohtuullisena.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee historiallista vakoilua ja kylmän sodan tapahtumia. Se ei aja nykypäivän poliittista agendaa, vaan keskittyy historialliseen spekulaatioon.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Neuvostoliiton salamurhaepäilyt
  • Wiitasen epäluotettavuus

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen konteksti Suomen ja Neuvostoliiton suhteista vuonna 1961 jää vähäiseksi. — Auttaisi ymmärtämään, kuinka epätodennäköistä tai todennäköistä tällainen toiminta oli kyseisessä poliittisessa tilanteessa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Spekulatiivinen kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus Huoli
Uteliaisuus

Aiheena on historiallinen murhamysteeri, joka herättää kiinnostusta.

Huoli

Viittaukset salamurhakampanjoihin luovat turvattomuuden tunnetta.

Tunnelman / paikan päältä -kuvaus

Kuvaukset tiedustelupelistä ja salaisista asiakirjoista luovat jännitystä.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäiset esimerkit muista salamurhista tukevat Wiitasen tapausta.

Tunnevetoaminen on tyypillistä historialliseen mysteeriin keskittyvälle journalismille ja podcast-markkinoinnille.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 41/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön epäilyksiä tarkasti.

Klikkihoukutus: 41/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini41
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko herättää uteliaisuutta kysymyksellä, mutta pysyy faktapohjaisena: Tutkijat epäilevät: Neuvostoliitto tappoi maineikkaan suomalaiseverstin radioaktiivisella myrkyllä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tutkijoiden epäilyksiä ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei merkittävää vastakkainasettelua, kyseessä on historiallinen pohdinta.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on historiallinen spekulaatio kuolleesta henkilöstä, ei ajankohtainen kritiikki elävää tahoa kohtaan.

5 JSN-arvio 75/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

75
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Lähteinä on käytetty asiantuntijoita ja arkistoaineistoja.
  • JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntijoiden rooli on selkeä.

Heikkoudet

  • JO 11: Toimittajan kerronta on paikoin spekulatiivista.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on tuore podcast-sarjan myötä, vaikka historialliset tiedot ovat vanhoja.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee historiantutkijoita ja podcast-tuotantoa: historiallinen mysteeri esitetään kiehtovana ja mahdollisena, mikä ohjaa yleisöä podcastin pariin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Neuvostoliiton salamurhakampanjat olivat laajamittaisia ja järjestelmällisiä, mikä tekee Wiitasen tapauksesta uskottavan. ”Itänaapurimme on pyrkinyt murhaamaan vihollisiaan niin, ettei sitä voida yhdistää kuolemiin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Neuvostoliiton toimijuus murhaajana esitetään varmana, vaikka todisteet Wiitasen tapauksesta puuttuvat. ”Neuvostoliiton tiedetään käyttäneen ensimmäisen kerran radioaktiivista ainetta”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti tutkijoiden ja asiantuntijoiden spekulatiivisiin arvioihin, joita ei haasteta. ”Tiedusteluhistorian tutkija Mikko Porvali: Siellä oli suoranaisia murhakampanjoita.”
Tunnelma Uteliaisuus, Huoli

Artikkeli rakentaa jännitettä historiallisesta salamurhaepäilystä yhdistämällä hajanaisia vihjeitä ja asiantuntija-arvioita. Vaikka jutussa todetaan, ettei asiaa voida vahvistaa, valittu kehys ja asiantuntijoiden spekulaatiot luovat lukijalle vaikutelman, että kyseessä on todennäköinen historiallinen vääryys, joka on jäänyt aiemmin pimentoon.

Tekoälyn vapaa havainto

Vaikuttaa siltä, että artikkeli on kirjoitettu markkinoimaan podcast-sarjaa, mikä selittää spekulatiivisen sävyn ja tarpeen pitää mysteeri elossa ilman lopullista näyttöä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia Katso aiheen KGB laajempi kuva Katso kirjoittajan Hannamari Vallila muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • historia
  • salamurhat
  • Myrkytysmurha
  • Neuvostoliitto
  • tiedustelu
  • KGB
  • myrkytykset

Tiedot tästä analyysistä

Tiedustelu-upseeri Arvo Wiitanen sairastui ja [...1059 sanaa...] 17.7.2026 kello 16.00. Keskustele (9)

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →