Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kunhat vältät sanomasta v-sanan

Helsingin Sanomat Analyysi 1.4.2024
Pisteet
62
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi poliittista valehtelua kuvaamalla sitä suomalaisille tutuksi ja jopa sankaruutta herättäväksi ilmiöksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen epärehellisyys on hyväksytty osa pelisääntöjä, mikä vähentää vaatimuksia poliitikkojen rehellisyydelle.

Analyysi Helsingin Sanomat Tero Kartastenpää · 1.4.2024 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa kielitieteilijän analyysiin, mutta kehystää sen viihteelliseen muotoon.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli kehystää poliittisen valehtelun hyväksyttäväksi ja jopa sankaruutta herättäväksi, mikä on subjektiivinen tulkinta. Vastapainoa tai kritiikkiä valehtelua kohtaan ei esitetä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu perinteiselle vasen-oikea-akselille, vaan tarkastelee poliittista kulttuuria yleisellä tasolla. Lukijan ajatus taipuu kyynisyyteen poliitikkoja kohtaan.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliittinen valehtelu on hyväksyttävä osa suomalaista poliittista kulttuuria.

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliittisen valehtelun haitat demokratialle ja luottamukselle puuttuvat. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi valehtelu on ongelma yhteiskunnalle.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa lukijan kyyniseen realismiin poliitikkojen epärehellisyydestä.

Latautunut kieli

Sanojen 'sankari' ja 'valehtelu' yhdistäminen luo provokatiivisen sävyn.

Tunnevetoaminen on osa kolumnistista tyyliä, jolla pyritään herättämään lukijan mielenkiinto aiheeseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää hämärää viittausta ('v-sana') houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on leikkisä, mutta ei suoraan polarisoiva.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei sisällä merkittävää vastakkainasettelua.

Populismi: 30/100

Artikkeli sisältää elementtejä, joissa poliitikkoja kuvataan kansasta erillisenä, valehtelevana ryhmänä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kielitieteellinen analyysi, ei yksittäiseen poliitikkoon kohdistuva syytös.

5 JSN-arvio 80/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan tulkinnat on erotettu faktoista.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on analyysi eikä uutinen.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on mielenkiintoinen, mutta käsittelytapa on pintapuolinen.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee kielitieteilijän tutkimustyön tunnettuutta ja tarjoaa lukijalle viihteellisen tavan tarkastella poliittista kielenkäyttöä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että poliittinen valehtelu on suomalaisille tuttu ja hyväksytty ilmiö. ”valehteleminen on meille suomalaisille niin tuttua, ettemme aina edes välitä siitä.”
Kuka saa äänen Kielitieteilijä Vesa Heikkinen toimii artikkelin ainoana asiantuntijaäänenä, jonka tulkintoja ei kyseenalaisteta. ”Vesa Heikkinen on tullut siihen tulokseen”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi poliittista valehtelua kuvaamalla sitä suomalaisille tutuksi ja jopa sankaruutta herättäväksi ilmiöksi. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen epärehellisyys on hyväksytty osa pelisääntöjä, mikä vähentää vaatimuksia poliitikkojen rehellisyydelle.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkelin sävy on viihteellinen ja provosoiva, mikä saattaa hämärtää vakavan poliittisen vastuun ja valehtelun välistä rajaa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Vesa Heikkinen laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tero Kartastenpää muut analyysit →
Vesa Heikkinen työelämä Veikko Vennamo politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Kielitieteilijä Vesa Heikkinen kävi läpi, [...65 sanaa...] niitä edustajia, jotka valehtelevat taitavasti.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →