Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Analyysi: Luotetaanko demareissa Minja Koskelaan? Yllättävä asia saattaa ratkaista, mitkä puolueet johtavat Suomea

Iltalehti Analyysi 21.8.2026
Pisteet
58
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
58
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
55
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini52
  • Mistral Small55

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa tulevasta hallituspohjasta, jossa SDP ja kokoomus ovat keskiössä ja muut puolueet joko apulaisia tai ongelmallisia kumppaneita. Lukijalle välittyy, että hallitusneuvottelut ovat jo alkaneet kulisseissa, ja että vasemmistoliiton hallituskelpoisuus on demareiden suurin strateginen pähkinä.

Analyysi Iltalehti Juha Ristamäki , Lauri Nurmi · 21.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli on kirjoitettu politiikan toimittajien näkökulmasta, jotka analysoivat kulissien takaisia tapahtumia.

58
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on analyyttinen, mutta sen kehys suosii perinteistä kaksipuoluevetoista hallituspolitiikkaa. Se kyseenalaistaa vasemmistoliiton hallituskelpoisuuden tavalla, joka heijastaa demarijohdon näkökulmaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli tarkastelee politiikkaa pragmaattisesta, valtapoliittisesta näkökulmasta. Vaikka se kritisoi vasemmistoliittoa ja Rydmania, se tekee sen 'vahtikoira'-hengessä arvioiden hallituskelpoisuutta, eikä selkeää ideologista suuntaa välity.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • SDP:n ja kokoomuksen välinen yhteistyö
  • Vasemmistoliiton hallituskelpoisuuden kyseenalaistaminen

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Muiden puolueiden (vihreät, RKP, keskusta) omat tavoitteet ja äänestäjien toiveet jäävät vähälle huomiolle. — Lukija saa kuvan, että hallituspohja on vain SDP:n ja kokoomuksen käsissä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Spekulatiivinen kerronta

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan sisäpiirin tiedoilla hallitusneuvotteluista.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituspohjien muodostamista kuvataan jatkuvana taktikointina ja vastakkainasetteluna.

Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee poliittisen analyysin dramatisointia.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko lupaa analyysia hallituspohjista, ja teksti käsittelee juuri tätä aihetta.

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja 'yllättävää asiaa' houkutellakseen lukijaa.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on analyyttinen eikä sisällä latautuneita termejä.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa poliittisia leirejä, mutta ei demonisoi niitä.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmia, mutta kirjoittaja raportoi ne etäältä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Minja Koskela ja Wille Rydman ovat jutun kohteina, mutta heitä ei ole kuultu suoraan, vaan heidän toimintaansa analysoidaan ulkopuolelta.

5 JSN-arvio 55/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

55
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen analyysin muodossa.
  • JO 11: Mielipiteet ja analyysi on selkeästi erotettu uutisoinnista otsikoinnilla.

Heikkoudet

  • JO 13: Nimettömien lähteiden käyttö on laajaa, eikä niiden luotettavuutta avata lukijalle.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen tunnettuja poliittisia asetelmia ja spekulaatioita.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee SDP:n ja kokoomuksen strategista asemoitumista: artikkeli esittää nämä kaksi puolueena, joiden välillä tuleva hallituspohja ja pääministerivalinta ratkeavat, marginalisoiden muut vaihtoehdot.
Pelissä Hallitusvalta ja talouspoliittinen suunta. Juttu käsittelee pääosin SDP:n ja kokoomuksen strategisia vaihtoehtoja, jättäen muiden puolueiden omat tavoitteet ja äänestäjien vaihtoehdot taka-alalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että SDP ja kokoomus ovat hallituspohjan luonnolliset johtajat, joiden välillä valinta tapahtuu. ”SDP ja kokoomus voisi olla seuraavan hallituksen johtokaksikko.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksentekoprosessit ja strategiset siirrot kuvataan usein epämääräisten 'politiikan sisäpiirin' tai 'puoluelähteiden' kautta, mikä häivyttää yksittäisten toimijoiden vastuun. ”Politiikan sisäpiirissä kiertää juttu”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa vahvasti toimittajien omaan analyysiin ja anonyymeihin puoluelähteisiin, kun taas nimettyjen poliitikkojen ääni on vähäinen. ”Puoluelähteet sanovat, että SDP-kokoomus-keskusta-hallitusta ei Suomeen tule.”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli rakentaa kuvaa tulevasta hallituspohjasta, jossa SDP ja kokoomus ovat keskiössä ja muut puolueet joko apulaisia tai ongelmallisia kumppaneita. Lukijalle välittyy, että hallitusneuvottelut ovat jo alkaneet kulisseissa, ja että vasemmistoliiton hallituskelpoisuus on demareiden suurin strateginen pähkinä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa niin vahvasti Wille Rydmanin roolia ja 'kalavelkoja' Orpon kanssa – tämä saattaa olla yritys dramatisoida hallituspohjan muodostumista ja luoda jännitettä perussuomalaisten sisäiseen dynamiikkaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 49/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini57

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
49/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli viittaa miljardiluokan säästötavoitteisiin, joiden taustoja voisi tarkistaa virallisista talousarvioista.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • valtiontalouden sopeuttamistarve
  • puolueiden kannatuskehitys

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Anders Adlercreutz laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juha Ristamäki muut analyysit →
Anders Adlercreutz Antti Kaikkonen Sdp Donald Trump Li Andersson Minja Koskela Perussuomalaiset wille rydman kokoomus Rkp Antti Lindtman Petteri Orpo keskusta politiikka Riikka Purra vasemmistoliitto
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolueet
  • Politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Suomen politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Demareiden ja kokoomuslaisten välillä käydään [...1138 sanaa...] puolueet johtavat Suomea vuodet 2027–2031.

Sisältö haettu
21.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →