Analyysi artikkelista: Työtön äiti myönsi Kelalle rahatilanteensa – pian sosiaalityöntekijä soitti ovikelloa
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini28
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini84
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin ristiriidan Kelan viranomaisvelvollisuuden ja perheiden kokeman turvattomuuden välillä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, jossa taloudellinen ahdinko johtaa automaattisesti lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, mikä voi aiheuttaa tarpeetonta pelkoa ja häpeää äideille, vaikka lapsen perusasiat olisivat kunnossa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteeltaan tasapainoinen, vaikka se painottaa yksilön kokemusta. Viranomaisnäkökulma on tuotu esiin asiallisesti, ja jutussa on pyritty kuulemaan molempia osapuolia.
Artikkeli käsittelee viranomaistoimintaa vahtikoiran roolissa ilman selkeää ideologista agendaa. Se neutraloi kritiikkiä antamalla Kelan edustajalle tilaa selittää toimintaperiaatteita.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksilön kokemus viranomaisbyrokratian aiheuttamasta stressistä
- Kritiikki järjestelmän viiveitä kohtaan
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi tilastollinen vertailu muihin vastaaviin tapauksiin puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, onko kyseessä poikkeustapaus vai yleistyvä ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli perheen toimeentulosta ja lastensuojeluilmoituksen aiheuttamasta stressistä.
Myötätunto äidin vaikeaa elämäntilannetta kohtaan.
Riina Kaharin henkilökohtainen tarina toimii esimerkkinä laajemmasta ilmiöstä.
Äidin kokemukset lastensuojeluilmoituksen raskaudesta tuovat inhimillistä painoarvoa.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska se auttaa lukijaa ymmärtämään viranomaispäätösten inhimilliset seuraukset.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.4 Mini42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko luo jännitettä henkilökohtaisen taloustilanteen ja viranomaiskäynnin välille.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun keskeisen tapahtumaketjun.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua; artikkeli raportoi tilannetta asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistista kehystä; kirjoittaja ei aseta kansaa ja eliittiä vastakkain.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kela ja hyvinvointialueen edustaja ovat saaneet esittää näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen haastattelemalla eri osapuolia.
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset on erotettu viranomaisten yleisistä selityksistä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen, mutta käsittelytapa on perinteinen reportaasi.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin ristiriidan Kelan viranomaisvelvollisuuden ja perheiden kokeman turvattomuuden välillä. Lukijalle välittyy kuva järjestelmästä, jossa taloudellinen ahdinko johtaa automaattisesti lastensuojelullisiin toimenpiteisiin, mikä voi aiheuttaa tarpeetonta pelkoa ja häpeää äideille, vaikka lapsen perusasiat olisivat kunnossa.
Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa yleistukiuudistuksen aiheuttamia alkuvaikeuksia Kelassa, sillä haastateltavan tilanne kytketään suoraan tuen viivästymiseen ja järjestelmän toimimattomuuteen.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli mainitsee ilmoitusten määrän kasvun, mikä on verifioitavissa tilastoista.
Hyödylliset tilastoaiheet
- lastensuojeluilmoitusten määrä
- toimeentulotuen käsittelyajat
Suositellut lähteet
- Kela
- THL
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →