Analyysi artikkelista: Turkulaismies julkaisi Facebookissa kuvan tappamastaan käärmeestä – sitten poliisi soitti hänelle
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- Mistral Small10
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- Mistral Small95
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ilmiötä, jossa sosiaalisen median julkaisut johtavat suoraan poliisitutkintoihin. Lukijalle välittyy viesti, että käärmeen tappaminen on juridisesti monimutkaista ja että poliisi priorisoi tutkintoja tapauskohtaisesti, painottaen siirtämistä tappamisen sijaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on tasapainoinen ja antaa äänen myös epäillyille. Vinouma on hyvin lievä ja painottuu viranomaisnäkökulmaan, mikä on luonnollista uutisaiheessa, joka käsittelee lain valvontaa.
Artikkeli käsittelee lakien valvontaa ja viranomaistoimintaa neutraalisti. Se ei aja ideologista agendaa, vaan raportoi poliisin käytännöistä ja kansalaisten kokemuksista tasapuolisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Viranomaisten tulkinta lain soveltamisesta
- Sosiaalisen median seuraukset yksilölle
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi keskustelu kyyn rauhoittamisen ekologisista vaikutuksista puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, onko rauhoittaminen saavuttanut tavoitteensa luonnon monimuotoisuuden kannalta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli lemmikkien ja lasten turvallisuudesta käärmeiden läheisyydessä.
Poliisin asiallinen suhtautuminen vähäisiin rikoksiin.
Yksittäiset tarinat turkulaismiehestä ja euralaisnaisesta havainnollistavat lain soveltamista.
Kuvaukset käärmeen tappamisesta ja sosiaalisen median reaktioista luovat elävän kuvan tilanteista.
Tunnevetoaminen on perusteltua, sillä se auttaa lukijaa ymmärtämään, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat, vaikka se olisi lain vastaista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa kerrotaan turkulaismiehen Facebook-kuvasta ja sitä seuranneesta poliisin yhteydenotosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- Mistral Small30
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Otsikko luo jännitettä arkipäiväisen tapahtuman ja poliisin väliintulon välille: "Turkulaismies julkaisi Facebookissa kuvan tappamastaan käärmeestä – sitten poliisi soitti hänelle"
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa tapahtumien kulkua ilman latautuneita adjektiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- Mistral Small5
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei rakenna vastakkainasettelua, vaan pyrkii ymmärtämään eri osapuolten motiiveja.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- Mistral Small0
Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.
Artikkeli ei sisällä kansa-eliitti-asetelmaa, vaan keskittyy viranomaisten ja kansalaisten väliseen vuorovaikutukseen.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Turkulaismies ja euralaisnainen ovat saaneet kertoa oman näkemyksensä tapahtumista.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu selvästi.
- JO 7: Poliisin ja lain näkökulmat on tarkistettu ja esitetty asiallisesti.
- JO 21: Kohdehenkilöitä on kuultu ja heidän näkemyksensä on tuotu esiin.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen ja käytännönläheinen, mutta käsittelee melko tyypillistä viranomaisaihetta.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ilmiötä, jossa sosiaalisen median julkaisut johtavat suoraan poliisitutkintoihin. Lukijalle välittyy viesti, että käärmeen tappaminen on juridisesti monimutkaista ja että poliisi priorisoi tutkintoja tapauskohtaisesti, painottaen siirtämistä tappamisen sijaan.
Herää kysymys, onko sosiaalisen median rooli ilmiön nostamisessa poliisin tietoisuuteen artikkelin keskeinen viesti, jolla halutaan muistuttaa lukijoita digitaalisen jalanjäljen seurauksista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee tilastoja poliisin tutkinnassa olevista tapauksista, mutta ne ovat viitteellisiä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- luonnonsuojelurikkomukset Suomessa
Suositellut lähteet
- Poliisi
- Ympäristöministeriö
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →