← Etusivu

Analyysi artikkelista: Antisemitismi | Juutalaislapset kertovat Suomen kouluista: Meitä pilkataan ja päällemme käydään

Helsingin Sanomat Uutinen 3.9.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin juutalaislasten kokeman arjen antisemitismin. Lukijalle välittyy kuva vakavasta ja toistuvasta häirinnästä, joka vaatii yhteiskunnallista huomiota.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Näkökulma on lapsen kokemuksessa.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on raportoiva ja antaa äänen uhrille. Vinouma on matala, sillä kyseessä on uutisraportti koetusta häirinnästä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi koetusta häirinnästä ilman ideologista kehystystä. Se keskittyy vahtikoira-rooliin nostamalla esiin epäkohtia koulumaailmassa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Uhrien kokemus
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi tilastollinen tausta antisemitismin yleisyydestä puuttuu. — Lukija ei saa käsitystä siitä, onko kyseessä yksittäistapaus vai laajempi ilmiö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Anekdootti Tunteellinen sitaatti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Suru / myötätunto Huoli
Suru / myötätunto

Lapsen kokeman häirinnän kuvaus herättää myötätuntoa.

Huoli

Huoli lasten turvallisuudesta.

Anekdootti / henkilökohtainen tarina

Yksittäinen, elävä kuvaus häirintätilanteesta.

Tunteellinen sitaatti

Lapsen suora lainaus häirinnästä.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska se havainnollistaa lapsen kokemaa häirintää ja sen luonnetta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun aiheen suoraan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaava.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli raportoi häirintätilanteesta, ei luo vastakkainasettelua.

Populismi: 0/100

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi lapsen kokemasta häirinnästä, ei syytä nimettyä tahoa rikoksesta, joka vaatisi välitöntä vastinetta.

5 JSN-arvio 100/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen antamalla ääni kohteelle.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 80/100
80/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu omakohtaiseen haastatteluun.

7 Rivien välistä 4 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee antisemitismin kohteeksi joutuvia lapsia ja heidän perheitään nostamalla esiin koulumaailman turvattomuutta.
Pelissä Lasten turvallisuus koulussa ja julkisessa tilassa vs. koulujen kyky puuttua häirintään. Juttu käsittelee pääosin lasten kokemaa turvattomuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kuvattu häirintä on suoraa seurausta lapsen juutalaisuudesta. ”Meitä pilkataan ja päällemme käydään”
Kuka saa äänen Ääni on annettu suoraan häirinnän kohteena olevalle lapselle. ”Olin pari päivää sitten kirjastossa Espoossa. Kaksi poikaa mun vanhasta koulusta näki mut ja alkoi huutaa”
Tunnelma Suru / myötätunto, Huoli

Artikkeli nostaa esiin juutalaislasten kokeman arjen antisemitismin. Lukijalle välittyy kuva vakavasta ja toistuvasta häirinnästä, joka vaatii yhteiskunnallista huomiota.

8 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee ilmiötä, jota voisi taustoittaa tilastoilla, mutta se keskittyy tässä nimenomaan lapsen kokemukseen.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • antisemitismi Suomessa
  • koulukiusaaminen

Suositellut lähteet

  • THL
  • Opetushallitus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen kotimaa laajempi kuva Katso kirjoittajan Tuija Siltamäki muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kirjeenvaihtajat

Tiedot tästä analyysistä

Helsingin juutalaisen koulun oppilaat kertovat [...61 sanaa...] onks sun koti täynnä kolikoita.”

Sisältö haettu
4.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →