Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Perussuomalaiset | Tutkija: Purran anteeksipyynnössä ei ole kyse perussuomalaisten nöyrtymisestä

Helsingin Sanomat Uutinen 12.7.2023
Pisteet
53
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (2 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
53
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • Mistral Small60

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
63
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small65

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Riikka Purran anteeksipyynnön strategiseksi liikkeeksi, joka luo jännitteen puolueen ministeritason siistityn viestinnän ja eduskunnan puhemiehen edustaman linjan välille. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka yrittää tasapainoilla maltillistumisen ja alkuperäisen kannattajakuntansa välillä.

Uutinen Helsingin Sanomat HS-tilaajille Oskari Eronen · 12.7.2023 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli tarkastelee tilannetta politiikan tutkijan näkökulmasta.

Maksumuurin takana — analyysi voi olla puutteellinen
53
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhden tutkijan tulkintaan, joka kehystää puolueen toiminnan strategiseksi kaksoisviestinnäksi. Tämä valinta ohjaa lukijaa näkemään puolueen toiminnan laskelmoituna.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tutkijan näkemyksen, joka analysoi poliittista peliä. Vaikka aihe on latautunut, artikkeli pysyy analyyttisessä roolissa eikä ota itse kantaa, vaan referoi tutkijan arviota.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolueen viestintä on strategista kaksoisviestintää.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Puolueen edustajien oma näkemys viestinnästään puuttuu. — Lukija saa vain yhden, kriittisen näkökulman puolueen toimintaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Asiantuntijavallan käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Artikkeli herättää epäilystä puolueen anteeksipyynnön aitoudesta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'rasistinen' ja 'kaksoisviestintä' käyttö luo negatiivista sävyä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy tutkijan analyysiin, ei suoraan toimittajan omaan kieleen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 45

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressin ja leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • Mistral Small30

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää tutkijan näkemyksen, mutta käyttää provokatiivista aihetta.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko käyttää termiä 'rasistisista kannattajistaan', joka on poliittisesti latautunut.

Kärjistys: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • Mistral Small50

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli käsittelee poliittista vastakkainasettelua, mutta raportoi sen tutkijan kautta.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • Mistral Small10

Yksi raadin jäsen ei vastannut — näytetty luku on keskiarvo 2 kielimallin äänestä.

Artikkeli analysoi populismiin liittyvää viestintää, mutta ei itse edusta populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaisia ei ole kuultu tutkijan esittämästä 'kaksoisviestintä'-väitteestä.

5 JSN-arvio 63/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

63
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi attribuoitu tutkijalle.
  • JO 11: Tutkijan näkemys on erotettu uutisoinnista.

Heikkoudet

  • JO 21: Puolueen edustajia ei ole haastateltu vastaamaan tutkijan väitteeseen kaksoisviestinnästä.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi on tavanomainen politiikan tutkijan haastattelu.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittisen analyysin lukijaa, joka haluaa ymmärtää puolueen sisäistä dynamiikkaa ja viestintästrategiaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että puolueen aiemmat kirjoitukset ovat luonteeltaan rasistisia. ”häneen yhdistettyjä rasistisia kirjoituksia”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Puolueen toimijuus kuvataan kaksijakoisena, jossa ministerit ja puhemies edustavat eri viestintälinjoja. ”puolue jatkaa kaksoisviestintää”
Kuka saa äänen Asiantuntijaääni (tutkija) hallitsee artikkelia, kun taas puolueen edustajien ääni on referoitu. ”politiikan tutkija Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli kehystää Riikka Purran anteeksipyynnön strategiseksi liikkeeksi, joka luo jännitteen puolueen ministeritason siistityn viestinnän ja eduskunnan puhemiehen edustaman linjan välille. Lukijalle välittyy kuva puolueesta, joka yrittää tasapainoilla maltillistumisen ja alkuperäisen kannattajakuntansa välillä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin valinta nostaa esiin nimenomaan 'kaksoisviestintä' tapa hallita poliittista narratiivia, joka korostaa puolueen sisäistä ristiriitaa enemmän kuin sen yhtenäisyyttä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Perussuomalaiset laajempi kuva → Katso kirjoittajan Oskari Eronen muut analyysit →
Perussuomalaiset Emilia Palonen Jussi Halla-aho politiikka Riikka Purra
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Tutkijan mukaan perussuomalaisten voi olla [...32 sanaa...] Emilia Palonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Sisältö haettu
6.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →